Raimo Vahteran kolumni 4.9.2003:
Hyvin menee, mutta menköön

Raimo Vahtera on Turun Sanomien päätoimittaja.
Raimo Vahtera on Turun Sanomien päätoimittaja.

Uhkat varjostavat elämäämme. Vaara vaanii liikenteessä, terroristi kaikkialla. Uutiset koostuvat enemmän uhkista kuin mahdollisuuksista.

Elämä on yhtä murheen alhoa. Milloin globaalikapitalisti tarjoaa kenkää, milloin home ajaa evakkoon.

Kun kuuntelee herrojen puheita, suurin ongelmamme on suomalaisten vanheneminen. Sillekin on vaihtoehto, mutten suosittele.

Kaiken tämän vaikerruksen alle jää tosiasia, josta muiden muassa professori Esko Valtaoja on muistuttanut: me elämme yhä paremmassa, runsaammassa, ihmisarvoisemmassa ja humaanimmassa maailmassa.

Sitä ei aina vaan tässä vanhenemisen tuskassa jaksa muistaa.
Muutosta voi tarkastella vaikka näin: kansa kärsi, tilastot kertovat. Ja tarkastelun voi aloittaa kaukaa, vuosilta jolloin rupla vaihtui markaksi.

Vuosina 1860 - 1997 maamme bruttokansantuote kasvoi keskimäärin 2,9 prosenttia vuodessa. Huimaa kasvu oli vuosina 1946 - 1974, jolloin se oli keskimäärin 4,9 prosenttia vuodessa.

Kun muistaa, ainakin varttuneempi väki muistaa, mitä kaikkea tuohon jälkimmäiseenkin jaksoon mahtuu, kasvuluku on kunnioitettava, lähes uskomaton.

Jos lasketaan bruttokansantuote per nuppi, Suomi oli 1800-luvun loppupuolella 30 vuotta Ruotsia jäljessä.

Viime vuosikymmenen lopun OECD:n tiedot osoittivat maamme saavuttaneen Ruotsin etumatkan. 30 vuotta kirittiin kiinni 130 vuodessa. Ei huano.

Eikä kasvu vuoteen 1997 loppunut. Jatkui hyvinkin, vaikka nyt vähän takkuaakin.
Entä tästä eteenpäin? Ennustaminen on sekä helppoa että vaikeaa ilmoittaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja kertoo, miten maan talous makaa vuonna 2028, neljännesvuosisadan kuluttua.

Helppoa on sanoa, että vuoden 2028 itsenäisyyspäivä osuu keskiviikoksi. Vaikeaa on sanoa, suuriko maamme väestö on vuonna 2028.

Näillä ja muilla varauksilla Etla viestittää, että lähivuosia leimaa epävarmuus. Kaiken keskellä varmaa on vain työikäisen väestön väheneminen. Se alkaa jarruttaa talouskasvua, jos pyörien vauhti hidastuu.

Epävarmuudesta huolimatta talous kasvaa. Etlan mukaan bruttokansantuotteen kasvu on pitkällä aikavälillä yhdestä neljään prosenttiin eli sama kuin tähänkin saakka vuodesta 1860 lähtien.

Etlan toimitusjohtaja Pentti Vartia täsmentää kasvun kahdeksi prosentiksi. Se on valistunut arvaus.

Jos kasvu olisi hieman nopeampaa, bruttokansantuote kaksinkertaistuisi 25 vuodessa. Viime vuosisadan alkuvuosista elintasomme on noussut kymmenkertaiseksi.
Etlan mukaan kasvu ei enää voi perustua työpanoksen kasvuun, suuriin investointeihin tai laajentuvaan julkiseen sektoriin. Sen on perustuttava teknologiseen kehitykseen, innovatiivisuuteen ja yrittäjyyteen.

Siirrymme määrästä laatuun, on pakko.

Maamme väestörakenteen muutos näkyy havainnollisesti suomalaisten keski-iän nousuna. Sata vuotta sitten keskimääräinen suomalainen oli 27 vuotta vanha, vuonna 2028 hän on jo 43-vuotias.

Vanhenemisen yhteydessä puhutaan usein huoltosuhteesta, vanhushuoltosuhteesta ja aktiivi- ja passiiviväestöstä.

Huoltosuhde on luku, joka saadaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien summa työllisten määrällä.

Vanhushuoltosuhde tarkoittaa yli 65-vuotiaiden osuutta suhteessa aktiiviväestöön.
Nämä ovat teoriaherrojen käsitteitä, joilla yritetään saada tolkkua todellisuudesta. Todellisuus on onneksi monimuotoisempi.

Eläkeläiset kuuluvat työvoiman ulkopuolella olevaan passiiviväestöön, teoriassa. Käytännössä moni eläkeläinen menee tukka putkella tilaisuudesta toiseen.

Eläkeläisretkikuntien bussit kiertävät maata kesät talvet ja lisäävät monenlaista toimeliaisuutta.

Muutokseen kuuluu sekin, että vielä 1950-luvulla tavanomainen eläkelahja oli hopeapäinen keppi. Nyt sen sijalla ovat sauvat ja rullaluistimet.

Ei ollut ennen tavanomaista sekään, että seitsemänkymppiset papat potkivat palloa. Jukka Virtanen 70) v. potkii.

Itse pelaan koripalloa joukkueessa, jonka suurvisiiri täytti taannoin 65 vuotta. Siihen saakka hän purjehti, matkaili ja teki puukkoja. Nyt hän rakentaa. Passiiviväestöä?

RAIMO VAHTERA

(02) 269 3251
raimo.vahtera@turunsanomat.fi