Ari Valjakan kolumni 31.8.2003:
Vastuun välttelyä

Turun Sanomien vastaava päätoimittaja Ari Valjakka.
Turun Sanomien vastaava päätoimittaja Ari Valjakka.

Istuntokautensa tällä viikolla aloittavassa eduskunnassa tullaan käymään kiihkeä keskustelu siitä, mitä viinan hinnan pudotus vaikuttaa suomalaisten elämään. Perusteluja eri näkemyksille riittää vaikka kiistely asiasta on myöhäistä. En usko, että kansanedustajilla riittää voimaa EU:n ohjaaman viinajunan kääntämisen toisille raiteille.

Ensi vuonna toisesta EU-maasta voi tuoda viinaa rajattomasti, jos voi osoittaa aineen menevän omaan käyttöön. Vaikkei tullia tästä onnistuisikaan vakuuttamaan, veroton luvallinenkin kertalasti on mahtava: 10 litraa väkeviä, 20 litraa aperitiivejä, 90 litraa viinejä, 110 litraa olutta ja 5 kartonkia tupakkaa.

Voi vain ihmetellä, miksi. Viinan haittakustannukset arvioidaan jo nykyisellään 3 - 5 miljardiksi euroksi vuodessa. Viime vuonna alkoholi aiheutti 3 200 kuolemaa, 28 000 pahoinpitelyä, 25 000 hoitojaksoa ja 9 000 työkyvyttömyyseläkepäätöstä.

Kun keskiolut vapautettiin vuonna 1969, nousi alkoholin kulutus kuudesta kahdeksaan litraan vuodessa jokaista 15-vuotiasta suomalaista kohti. Ensi vuodesta eteenpäin nykykulutus 10 litraa ponnahtaa 12 litraan henkeä kohti. Suurimmat riskiryhmät ovat nuoret sekä nykyiset suurkuluttajat, joita arvioidaan olevan 300 000.

Erilaisten huumeiden, myös alkoholin aiheuttamat ongelmat ovat arvaamattoman monisyisiä ja pitkävaikutteisia. Otan esimerkiksi lasten rauhattomuuden ja häiriköinnin, joka näkyy paitsi kouluissa myös sijaishoitoa tarvitsevissa lapsissa.

Hoivatyössä mukana olevat kertovat miten huostaanotettujen lasten henkinen ja fyysinen rauhattomuus on lisääntynyt nopeasti. Käytännössä se merkitsee, että hoitotyössä tarvitaan nykyään kaksinkertainen määrä henkilöitä parinkymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

Byrokratia, jolla kirjoituspöytien takaa synnytetään pykäliä jopa hoivatyön jarruksi, on osasyynä tähän. Mutta ehkä merkittävämpi selittäjä lasten levottomuuden lisääntymiseen on alkoholi.

Huostaanoton tarpeessa Suomessa on 11 000 lasta, joiden turvattomuuden takana on monasti vanhempien työttömyyteen yhdistyvä viinankäyttö. Sen seurauksena biologisista vanhemmista ei ole lastensa hoitajiksi, vaan turva on haettava sijaiskodista. Siellä lapsia ei voi heidän rauhattomuutensa takia jättää hetkeksikään pois silmistä, vaan heitä varten tarvitaan omat peräänkatsojansa.

Levottomuuden syynä on usein äitien raskausaikanaan juoma alkoholi, joka aiheuttaa sikiölle aivoratavaurioita. Rikkonaisten kotiolojen lisäksi tässä on osasyy lasten rauhattomuuteen kasvuiässä.

Pääministeri Matti Vanhasen esiinnostamille perus- ja perhearvoille virnuilevien urbaanijuppien soisi pysähtyvän miettimään myös tätä puolta asiassa.

Kurssisuunnittelija ja teatterituottaja Jaana Rantala kiinnitti kolmen vuoden Lontoon kautensa jälkeen Suomeen palattuaan huomiota Suomen vakavaan alkoholismiongelmaan (TS Extra 26.7.):

"Suomi hukkuu pulloon. Me tarvitsemme paluuta historiaan. Me tarvitsemme uutta raittiuskasvatustyötä. Suomalaiset yrittävät säälittävästi lunastaa EU-kelpoisuuttaan retostelemalla, miten tässä nyt heitetään olutta huiviin tai miten tässä nyt hirveän eurooppalaisesti kitataan viiniä. Meillä ei ole tähän perinteitä. Juominen on taitolaji, meidän geenimme ja psyykemme eivät tähän lajiin sovi", tykitti Rantala.

Stakesin tutkija Christoffer Tigerstedtin mielestä alkoholiongelmat saavat vähän huomiota sekä kansan että poliitikkojen piirissä (Hbl 22.8.). Hallituksen ministerit eivät ole päässeet yksimielisyyteen edes ravintoloiden aukioloajoista.

Päättäjämme laiminlöivät tyystin kahdeksan vuoden etsikkoajan, mikä Suomella oli aikaa varautua tiedossa oleviin muutoksiin. Alkoholiveropäätöstä vitkuteltiin viime tippaan ja senkin oikeellisuudesta ollaan vielä eri mieltä.

Omaatuntoa yritetään nyt rauhoitella miljoonan euron valistuskampanjoilla, joiden tehoon on vaikea uskoa murroksen aikana.

Sysäys alkoholin sivistyneeseen käyttöön tarvitaan, mutta ei yksi eikä kaksi kampanjaa siihen riitä. Onnistuminen edellyttää yhteiskunnassa laaja-alaista ja syvällistä yhteisponnistusta, moraalista asennemuutosta ja kanssaihmisistä huolenpitoa.

Tuloksia tästä on odotettavissa aikaisintaan ensi vuosikymmenellä. Sitä ennen pahin ennuste on yksi viinaan hukutettu sukupolvi.
ARI VALJAKKA
(02) 269 3250
ari.valjakka@turunsanomat.fi