Toinen pääkirjoitus 29.8.2003
Turku hyötyy säästötoimista

Suomen ja Venäjän välillä kulkee Euroopan unionin pisin maaulkoraja. Itärajan tehokas valvonta edellyttää voimavaroja, joiden kasvattaminen pakottaa rahapulaa potevan rajavartiolaitoksen etsimään kompensoivia säästöjä muualta. Yksi kohde on löytynyt länsirannikon merivalvonnan hallinnollisesta uudelleen organisoinnista.

Suunniteltu Saaristomeren ja Pohjanlahden merivartiostojen yhdistäminen tuottaisi arviolta 600 000 - 1 miljoonan euron kustannussäästöt. Uuden, vielä nimeä vailla olevan suurvartioston vastuualue ulottuisi Hiittisistä Tornioon.

Yli 400 ihmistä työllistävän organisaation hallinto ja esikunta on tarkoitus keskittää Turkuun. Ratkaisu olisi tietysti mannaa kaupungille, joka monissa valtionhallinnon hajasijoituksissa on jäänyt lehdellä soittelemaan.

Vaasa kuuluu hankkeen menettäjiin. Sieltä lakkautettaisiin nykyinen Pohjalahden merivartioston esikunta. Onneksi alasajo voidaan alustavien suunnitelmien mukaan hoitaa ilman irtisanomisia ja pakkosiirtoja. Koska supistukset koskevat etupäässä päällikkötehtäviä, upseeristo joutuu kuitenkin varautumaan palvelupaikan vaihtamiseen.

Jos Saaristomeren merivartioston komentajaa, kommodori Henrik Wärnhjelmiä on uskominen, kansalaisten turvallisuutta säästöhanke ei vaaranna. Tavoitteena on hallinnon keventäminen; kenttäorganisaation resursseihin ei kajota.

Komentajan optimismista huolimatta rajavartiolaitosta jäytää paheneva rahapula. Varoja kaivattaisiin paitsi paisuvan itäisen rajaliikenteen valvontaan myös vene-, aluskalusto- ja rakennusinvestointeihin. Laitos itse arvioi määrärahojen lisäystarpeeksi seitsemän miljoonaa euroa vuosina 2004 - 2007.

Sisäasianministeriön alainen rajavartiolaitos on yksin yhteiskunnallisen turvallisuuden perusinstituutioista, joiden voimavaroista huolehtimiseen valtiolle on erityinen velvoite. Sen eduskunta ensi vuoden talousarviota käsitellessään toivon mukaan muistaa.