Juhani Heimosen kolumni 28.8.2003:
Myytti miesten ylivallasta

Kirjoittaja on Turun Sanomien pääkirjoitustoimittaja.
Kirjoittaja on Turun Sanomien pääkirjoitustoimittaja.

Aina kun Ruotsin kuninkaalliset tulevat visiitille Suomeen, ilma on yhtä sakeanaan ihastusta ja lumoa. Kenties joukossa on myös ripaus alamaista uteliaisuutta - jonkinlaisena henkisenä perintönä aiempien vuosisatojen alustalaisuudesta.

Vaikka olemme pian sata vuotta eläneet itsenäisessä tasavallassa, jokin monarkiassa edelleen kiehtoo. Ruotsin kuningasperheen vierailu prameine seremonioineen vetoaa ilmeisesti samoihin inhimillisiin tarpeisiin kuin televisiosarja Kauniit ja Rohkeat.

Erityisen myytyjä suomalaiset ovat olleet kruununprinsessa Victorian viehkoudesta. Tytär on hyvää vauhtia perimässä äitinsä, hienostuneen tyylikkään kuningatar Silvian paikan median mielenkiinnon kohteena.

Mutta on Victorialla muutakin perittävää. Jos sallimus suo, hänestä tulee Ruotsin kuningaskunnan seuraava hallitsija.

Ihastellessaan miinalaiva HMS Visborgilta laskeutuvan prinsessan sorjaa olemusta suomalaisrahvaalta taisi hetkeksi unohtua, että täällä valtikka on jo naisellisissa käsissä.

Tasavallassa hallitsija valitaan vaaleilla ja vain kuudeksi vuodeksi kerrallaan, mutta poliittista valtaa hänellä on enemmän kuin Ruotsin kuninkaallisilla yhteensä.

Tarja Halosen nousua presidentiksi juhlittiin tasa-arvon voittona. Äänestäjät osoittivat vuosituhannen alkajaisiksi, että tie korkeimpiin poliittisiin tehtäviin on auki sukupuoleen katsomatta.

Kun kevään eduskuntavaalien tuloksena Suomi sai historian ensimmäisen naispääministerin, myytti miesten ylivallasta oli lopullisesti murrettu.

Ja vielä mitä!

Nyt meille todistetaan oikein yliopistollisen väitöskirjan voimalla, että politiikassa vallitsee edelleen "pyhä vastakohtaisuus miesten ja naisten välillä".

Väikkäriään viimeistelevä tutkija Jaana Kuusipalo ampuu sarjatulella alas kuvitelmat sukupuolten yhdenvertaisuudesta.

Hänen mukaansa Anneli Jäätteenmäen pääministeriys uhkasi miehistä valtaa ja jopa kansallisvaltion symboleja (Helsingin Sanomat 17.8.). Siksi se kesti vain keväästä kesään.

"Ainakin osa suomalaisesta poliittisesta eliitistä ja valtamediasta huokaisee helpotuksesta, että Suomi on taas miehisten miesten ja naisellisten naisten maa."

Jäätteenmäen vaihtuminen Matti Vanhaseen merkitsi kuulemma vanhan järjestyksen paluuta. Samalla tuli tyydytetyksi ihmisten perimmäinen kaipuu snellmanilaiseen kansallisvaltioon, jota miehet isällisesti johtavat.

Tiedä, mihin tutkija väitteensä ja johtopäätöksensä perustaa. Feministien ompeluseurapuheilta ne joka tapauksessa kuulostavat.

Helskyvin puikoin Kuusipalo kutoo teorian arkkityypin naispoliitikosta, jonka pitää miellyttää mediaa, olla hyvännäköinen ja tyytyä ministeripostien jaossa "äitikansalaisen" tai "yhteiskunnallisen emon" osaan.

Kieltämättä Jäätteenmäen jakkupuvuissa riitti kuvattavaa ja kirjoitettavaa. Sen sulavakroppainen ex-pääministeri tiesi varmaan itsekin aina garderobilla piipahtaessaan.

On kuitenkin naiivia väittää, että journalistien huomio oli niin nauliintunut Jäätteenmäen bleisereihin tai edes kestohymyyn, että hänen puheidensa sisältö jäi noteeraamatta.

Pääministerin lausumat uutisoitiin tunnollisesti ja tarkkaan aina, kun niissä oli jotakin sisältöä. Samoin kohdellaan Jäätteenmäen seuraajaa.

Pitkä, komea ja ryhdikäs Vanhanen on saanut medialta suopean vastaanoton. Mutta ei sekään kuherruskuukausi loputtomiin kestä.

Pikku hiljaa punamultapomolta aletaan odottaa terävämpää särmää ja näyttöä poliittisesti vaikeisiin kysymyksiin tarttumisesta.

Kuten jo edellä esitetyistä lainauksista voi päätellä Kuusipalo ei kuulu tutkijoihin, jotka visusti vaikenevat keskeneräisistä väitöstutkimuksistaan.

Poleeminen ja populistinenkin keskustelu olkoon tietysti sallittua.

Silti olisi Kuusipalolta kohtuullista vähän tarkemmin perustella näkemystä, jonka mukaan Jäätteenmäen sukupuoli "ilman muuta vaikutti" Irak-vuodon käsittelyyn.

Nyt väite jää juridisesti vakavassa asiassa niin löysäksi heitoksi ilmaan, että sen nielevät purematta vain Keskisuomalaisen päätoimittajan Erkki Laatikaisen kaltaiset kriittisen lahjomattomat journalistit.

JUHANI HEIMONEN

(02) 269 3299
juhani.heimonen@turunsanomat.fi