Kalevi Wiikin kolumni 6.7. 2003: Merkillisiä paikannimiä

Kirjoittaja on Turun yliopiston fonetiikan emeritusprofessori.
Kirjoittaja on Turun yliopiston fonetiikan emeritusprofessori.

Näin keskikesällä monet liikkuvat saaristossa ja ihmettelevät vastaan tulevia outoja paikannimiä. Mitähän kieltä sellaisetkin nimet kuin Lielax, Birsala, Sydmo, Åvensor, Hucklot, Ojanit ja Surnon mahtavat olla?

Tämän tyyppisiä nimiä esiintyy saaristossa, jossa paikalliset puhuvat ruotsia, ja lisäksi monissa nimissä on suomalaisille outoja kirjaimia å ja x. Moni päättelee: taitavat olla vanhaa ruotsia. Kouluruotsilla niiden alkuperä ei ainakaan selviä.
Mutta ammatti-ihmisille, nimistöntutkijoille, näiden ja saariston monien muiden nimien alkuperä on selvinnyt jo ajat sitten. Ne ovat suomalaisia nimiä, jotka ovat vääntyneet tunnistamattomiksi ruotsalaisten suussa. Selitys on tämä: saaristo on alkujaan ollut kokonaisuudessaan suomenkielisten aluetta, mutta sinne on muuttanut monena eri aikana Ruotsista uudisasukkaita.

Ruotsalaiset ovat omaksuneet paikkojen vanhat suomenkieliset nimet, mutta he ovat ääntäneet ne omalla tavallaan. Jos suomenkielinen nimi päättyi esimerkiksi sanaan lahti (jonka vanhempi suomalainen muoto on laksi), salo, maa, saari, luoto, niittu tai niemi, nämä muuttuivat ruotsalaisten uudisasukkaitten suussa muodoiksi lax, mo, sala, sor, lot, net ja nom.

On helppo kuvitella, että ummikkoruotsalaiset kysyivät usein "Mikä tämän paikan nimi on?" Kun suomalaiset alkuasukkaat sanoivat, että se on Lievalahti, Pirttisalo, Sydänmaa, Ahvensaari, Huhtaluoto, Ojaniittu tai Suurniemi, olivat ruotsalaiset hetken ymmällään, mutta sanoivat sitten tyytyväisinä: Jasså, de heter altså Lielax, Birsala, Sydmo, Åvensor, Hucklot, Ojanit ja Surnon.
Kun saariston suomenkieliset myöhemmin sulautuivat ruotsinkielisiin, kukaan ei enää ollut tietämässä, minkälaisia paikkojen alkuperäiset suomenkieliset nimet olivat olleet. Niiden ainoiksi "oikeiksi" nimiksi jäivät niiden ruotsinkieliset väännökset.

Nimistöntutkijat tietävät lisäksi, että näin ei tapahtunut vain kerran; näin tapahtui ainakin kolme kertaa. Ruotsalaisia tuli saaristoomme ensin ajanlaskun ensimmäisten vuosisatojen aikana eli noin 200-400 jKr., sitten noin 1000-1300 jKr. ja vielä uuden ajan alussa 1500- ja 1600-luvuilla. Jokainen uudisasukkaitten aalto kävi läpi saman prosessin: sen oli opeteltava käyttämään outoja suomalaisperäisiä nimiä.
Moni jää vielä ihmettelemään: voikohan niihin nimistötutkijoihin luottaa? Kyllä voi, heillä on monia luotettavia keinoja.

He perustavat tietonsa muun muassa siihen, millä korkeudella merenpinnasta paikat sijaitsevat, minkälainen paikka on ollut pinnanmuodostukseltaan (milloin se on ollut vielä järvi ja milloin se ehkä on kuivunut niityksi), kuinka paikkojen nimet on kirjoitettu vanhimmissa asiakirjoissa, millä tavalla suomen kieltä on ennen äännetty, millä tavalla ruotsin kieli on vuosisatojen kuluessa muuttunut, minkälaiset ääntämisvirheet ovat odotuksenmukaisia, kun ruotsinkieliset ääntävät suomalaisia sanoja jne.
Eikä tämä kaikki koske vain Turun saaristoa. Jopa Ahvenanmaalla on ennen asunut runsaasti suomenkielisiä. Tosin itse nimen Ahvenanmaa - Åland alkuperä on toisenlainen.

Se ei ole alkujaan suomenkielinen, vaan ruotsinkielinen (oikeastaan germaaninen). Nimi on alkujaan tarkoittanut 'Vesimaata'. Sanan 'vesi' vanha germaaninen muoto on ahva (vrt. latinan aqua), mutta tämä on kehittynyt ruotsissa aivan säännönmukaisesti muodoksi å (samalla kun sen merkitys on muuttunut 'joeksi').

Kun suomenkieliset opettelivat ääntämään sanaa Ahvaland, he käänsivät sanan land oman kielensä sanaksi maa. Samalla he tekivät tulkintavirheen: heistä ahva kuulosti melkein samalta kuin ahvena, ja näin he muokkasivat nimen Ahvanmaa "virheelliseen" asuun Ahvenanmaa.

Ruotsissa sana säilytti oikean muotonsa Åland (vaikkakin ruotsinkieliset alkoivat tulkita nimen tarkoittavan 'jokimaata', ei enää alkuperäistä 'vesimaata').

KALEVI WIIK

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.