Veli Junttilan Suomi 1953 -kolumni 19.5. 2003: Kyllikki Saari katosi

Veli Junttila on Turun Sanomain toimittaja.
Veli Junttila on Turun Sanomain toimittaja.

Toukokuun 17. päivä 1953 on Suomen rikoshistorian musta päivä, sillä se on kirjattu kirkonkirjoihin Kyllikki Saaren kuolinpäiväksi. Kyllikki Saari katosi tuon päivän iltana Isojoella, ja hän koki väkivaltaisen kuoleman mahdollisesti samana yönä.

Katoaminen nousi kesän 1953 aikana valtakunnan suurimmaksi sensaatiouutiseksi. Katoamispäivä oli sunnuntai ja miltei viisi kuukautta myöhemmin, myös sunnuntaina 11.10. epävarmuus päättyi; Kyllikin ruumis löydettiin suohaudasta läheltä oletettua katoamispaikkaa. Rikosta ei ole selvitetty tähän päivään mennessä.
Auli Kyllikki Saari oli maalaistalon 17-vuotias tytär eteläpohjalaisen Isojoen pitäjän Heikkilänkylästä. Kyllikki osallistui tuona iltana kodistaan noin 12 kilometrin päässä Kortteenkylän kansakoululla järjestettyyn hartaustilaisuuteen. Kyllikki palasi seuroista polkupyörällä ystävättärensä Maiju Yli-Hietalan seurassa.

Tytöt erosivat Isojoen meijerin tienhaarassa illalla kello 22 tienoilla. Kyllikki lähti yksin ajamaan kotiinsa noin seitsemän kilometrin matkaa, josta pääosa oli metsätaivalta.
Toimittaja Enska Kallio - 1TS:n myöhempi uutispäällikkö - oli 1Vaasa- lehden toimittajana yksi kymmenistä uutistoimittajista, jotka tekivät työtään kesän 1953 Isojoella.

Enska kertoi saaneensa selville, että Kyllikki pelkäsi jotain tuona iltana ja kertoi siitä myös Maijulle. Maiju pyysi Kyllikkiä kotiinsa yöksi, mutta tämä kieltäytyi: "Eiköhän se tästä mene nytkin, kuten ennekin on mennyt. Hei vain Maiju".

Nämä ovat tiedossa olevat Kyllikin viimeiset sanat. Kyllikistä jäi Enskan mukaan kuitenkin vielä yksi näköhavainto. Mies nimeltään 2Jaakko Lähteenmäki oli ilmeisesti tullut Kyllikkiä pyörällä vastaan tällä Päntäneen tiellä noin 22.10-22.15.
Toinen tuota tapahtumaa seurannut toimittaja
2Aake Jermo on kertonut, että Kyllikki oli käynyt samana sunnuntaiaamuna kirkossa ja kiinnittänyt huomiota häntä tarkkailleeseen sotilaspukuiseen nuoreen mieheen. Sama sotilas oli illalla liikkeellä poikajoukossa, joka jonkin verran häiritsi Kyllikin ja Maijun kotimatkaa.

Kyllikki Saaren isä 2Eino Saari teki ilmoituksen katoamisesta 19.5. siis tiistai-iltana Isojoen nimismies 2Eino Sipilälle.

Tätä ennen kadonnutta oli tiedusteltu eri tahoilta, mm. ystävättäriltä ja työpaikasta Isojoen pappilasta.
Ensimmäinen etsintä suoritettiin tyttöjen eroamispaikan luona keskiviikkona noin 30 miehen voimin ja varsinaiseen suuretsintään ryhdyttiin 21. päivänä noin 600 miehen voimin.

Poliisitutkinnat alkoivat vähän viivytellen, mutta samalla välittömästi alkoi selvitä, että kysymyksessä on rikos. Isojoki ympäristöineen oli tuona kesänä valtavan huhumyllyn kohteena. Enska Kallion mukaan, epäillyn murhaajan nimi - varsinkin kuulusteluja varten pidätetyn - pantiin tuolloin estoitta lehteen; intimiteettisuoja oli olematon. Enska kummasteli kun tuon kesän olemattomista väitteistä nostettiin vain yksi herjausjuttu; senkin nostivat rikoksen tutkijat erästä amatöörikirjailijaa vastaan.
Toukokuun 16. päivänä 1953 sattui Vöyrissä Pohjanmaalla suuri tulipalo, joka tuhosi melkein kokonaisen Rökiön kylän. Eriskummalliseksi tapauksen teki se, että koko kylä oli palanut tulipalossa myös 55 vuotta aikaisemmin.

Tuli pääsi irti maanviljelijä 2Einar Edenin navetasta. Sieltä se levisi naapuritaloon ja edelleen yli maantien kahteen korkeaan pohjalaistyyppiseen rakennukseen jne.

Kaikkiaan paloi yhdeksän asuinrakennusta ja 13 muuta rakennusta sekä paljon irtaimistoa ja karjaa.
Soson murhamies
2Väinö Kalevi Kilpiäinen tuomittiin Muhoksen kihlakunnanoikeudessa toukokuun 23. päivänä neljästä eri murhasta, kustakin elinkaudeksi kuritushuoneeseen.

Oikeus istui Oulun lääninvankilassa. Täyden tunnustuksen tehnyt Kilpiäinen yritti oikeudessa jälleen vierittää ainakin osan syytä olemattoman rikostoverin tilille. 1Turun Sanomat kertoi, että Kilpiäinen oli tuomiota edeltäneen yön kiroillut selissään.

Mainittakoon, että kymmenen vuotta aikaisemmin oli tehty vielä hirveämpi joukkomurha kun vankikarkuri 2Toivo Harald Koljonen maaliskuussa 1943 tappoi kirveellä kuusi ihmistä Huittisissa.

Pitkään luultiin, että Koljonen päätti päivänsä omin käsin vankilassa. Toimittaja 2Pentti Eerikäinen kirjoitti muutama vuosi sitten 1Alibissa, että Koljonen sai kuolemantuomion ja hänet ammuttiin Turussa. Eräiden tietojen mukaan Kärsämäen sorakuopassa venäläisten desanttien kanssa.

Koljonen teloitettiin sota-aikana, viimeisenä siviilirikoksista kuolemaantuomittuna.

(02) 269 3326
veli.junttila@turunsanomat.fi

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Hah!
"intimiteettisuoja oli olematon. "

Nykyäänhän se on niin olevainen että esim. Kyllikki Saaren surmasta edelleen pyörii kaikenlaista enemmän tai vähemmän päätöntä huhua vaikka noin ainakin minun järkeni mukaan olisi viisainta joltain viralliselta taholta antaa sellainen lausunto että on syytä lopettaa kaikensortin spekulointi muiden kuin yhden nyt jo kuolleen Vihtorin osalta (+ tod. näk. hänen veljensä avustajana ruumiin kätkemisessä eli hautarauhan rikkomisessa jne) ja oheen kattava selvitys siitä miksi niin on. Sitä vastaan voisi ryhtyä käräjöimään jos tykkää, mutta ei noita juttuja passaa jättä ikuisesti avoimiksi jos kerran on selkeä käsitys miten tapahtumat on menneet. Minusta jotkin asiat täytyy ainakin pyrkiä jättämään paketoituina historiaan eikä suorittaa satavuotista jälkilypsyä kun kerran on enempi asiapitoisiakin jutunaiheita...
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »