Veli Junttilan Suomi 1952 - kolumni 3.6.2002:
Jälleen paraatimarssia

Kirjoittaja Veli Junttila on Turun Sanomien toimittaja.
Kirjoittaja Veli Junttila on Turun Sanomien toimittaja.

Puolustusvoimien lippujuhlan päivänä ja marskin syntymäpäivänä kesäkuun 4. päivänä 1952 järjestettiin Helsingissä ensimmäinen valtakunnallinen sotilasparaati sodan jälkeen.

Suurtorin paraatin ja ohimarssin vastaanotti presidentti J.K. Paasikivi. Osallistujina oli puolustuslaitoksesta ja rajavartiolaitoksesta 40 osastoa, joiden vahvuus oli 2 229 miestä.

Paraatia seurasi hallitus juhla-asuisena, myös Helsingissä palvelevat kenraalit ja ulkovaltain sotilasasiamiehet uniformuineen.

Kunniakorokkeella kenttäpiispa Johannes Björklundin toimittamaa jumalanpalvelusta seurasivat presidentin lisäksi puolustusvoimain komentaja jalkaväenkenraali Aarne Sihvo , pääministeri Urho Kekkonen ja puolustusministeri Emil Skog .

Paraatia seurasi lehtitietojen mukaan kymmenet tuhannet ihmiset.

Myös Turussa oli paraati. - Päivän johdosta kokoontuivat Turun varuskunnan joukot koruttomuudessaan juhlavaan paraatiin kauppatorille, kertoi Turun Sanomat .
Neuvostosuhteisiin liittyen Suomen sotakorvauksena rakennettu lähetystötalo luovutettiin kesäkuun alussa Neuvostoliiton käyttöön. Sotakorvauksista oli tuohon mennessä suoritettu 97,9 prosenttia ja viranomaiset olivat varmoja, että Suomi selviää koko taakastaan ennen syyskuun 19. määräpäivää.
Kesäkuun 6. päivänä TS kirjoitti uutisen, jolla korjattiin voitto kotiin äskeisestä Suomen Neito -kilpailusta. Voitiin nimittäin kertoa, että vaaleakutrinen Suomen Neito onkin vakkasuomalaista syntyperää.

Armi Kuusela on kylläkin syntynyt Muhoksella, mutta hänen isänsä Aarne Kuusela on syntynyt Uudessakaupungissa.

Armin voimakkaista sukujuurista Uuteenkaupunkiin todisti lehden mukaan myös se, että kaksi isän veljeäkin oli syntynyt tässä kaupungissa.

Armin isä on ollut Uudenkaupungin Yhteislyseon oppilaanakin vuodet 1914-1920. Ennen Muhokselle muuttoa Aarne oli pari vuotta Kanadassa.
Uutinen kertoi, että uusi missi opiskelee Porvoon Naisopiston Lukiossa, josta hän valmistunee parin vuoden kuluttua ylioppilaaksi. Armi on syntynyt Muhoksella, jossa hänen isänsä toimii kauppiaana.

Kirjoituksessa ylistetään monin sanoin Armin kauneutta, mutta sen lisäksi "kansallisen ja vaalean tyttölapsen kaunottaren olemuksen taakse ei kätkeydy viimeaikaisten missikilpailujen tyttölasten henkistä tyhjyyttä".

Armi Kuusela on kotikylässään osallistunut keskeisimpänä henkilönä mm. nuorten näyttämörientoihin. Hän myös rakastaa musiikkia ja osaa käsitellä pianoa ikäisekseen miellyttävällä tavalla. Ulkoisen ja henkisen viehätyksen takana on myös uintiharrastus, joka tunnetusti takaa kauniin vartalon säilymisen, TS kertoi.

Oululainen Kaleva- lehti ei tietenkään hyväksynyt sitä, että Turku yritti omia missin sen levikkialueelta, kun Turussa on nättejä tyttöjä omastakin takaa.
Pienenä sensaationa kerrottiin lehdissä näihin aikoihin, että Alkon pääjohtaja ja toimitusjohtaja eversti Toivo Veistaro oli eronnut. Syyksi arveltiin väkevien viinien vapauttaminen korttipakosta, mitä pääjohtaja oli vastustanut. Hän ei ollut myöskään tullut henkilökunnan kanssa toimeen.

Alkon johtokunta myönsi eron. Samalla päätettiin olympialaisia varten ja jatkuvaksi käytännöksi baarien avaamisesta.

Valiohintaluokan ja 1. hintaluokan parhaille ravintoloille voidaan anomuksesta myöntää oikeus järjestää baaritarjoilua.

Seuraajaksi nimitettiin pian Alkon johtaja, eduskunnan puhemies, kähertäjä, toimittaja K. A. Fagerholm .
Kesäkuun 1952 aikana posti teki Turussa pöyristyttävän rationalisointitoimen, lopetti kolmannen kirjeenkannon, jolla oli tuotu kello 13 jälkeen saapuneet kirjeet.

Turun Sanomat kertoi, että posti oli tehnyt "uudistuksen" informoimatta siitä lainkaan asiakkaita.

Turun pääpostikonttorista kerrottiin, että muutos perustui Posti- ja lennätinhallituksen järjestelyosaston työntutkijain suositukseen. Perusteluna oli mm. se, että Turku oli levinnyt laidoiltaan uuden ja suunnittelemattoman asutuksen mukana mm. Pitkämäen, Lausteen, Pahaniemen ja Vasaramäen suuntiin, joissa posti tarvitsi lisää työvoimaa.

Tärkeä peruste oli sekin, että samaan käytäntöön oli siirrytty jo Tukholmassa, Göteborgissa ja Kööpenhaminassa. Siis lohdutuksena oli tuulahdus suuresta maailmasta.

Turun keskustassa jäi voimaan järjestelmä, jonka mukaan kirjeet kannettiin kello 8 ja 13 tienoilla ja sen jälkeen tullut iltapäiväposti seuraavan aamun kannossa.

(02) 269 3326
veli.junttila@turunsanomat.fi

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.