Aimo Massisen kolumni 23.2. 2002:
Porilaisten marssi soi kumpujen yöstä

Kirjoittaja on Turun Sanomien päätoimittaja.<br />(02) 269 3291<br />aimo.massinen@turunsanomat.fi
Kirjoittaja on Turun Sanomien päätoimittaja.
(02) 269 3291
aimo.massinen@turunsanomat.fi

Suomalaisten on syytä olla tyytyväisiä Salt Lake Cityn kisamenestykseen: Ruotsi jäänee nytkin ilman olympialaista kultamitalia, kuten tapahtui myös Naganossa neljä vuotta sitten.

Norjan jatkuville kultajuhlille olemme tietenkin kateellisia, mutta vahingonilo varsinkin Ruotsin jääkiekkokatastrofista kantaa kyllä taas yhden olympiadin.
Suomen hiihto kaatui eteenpäin. Kukaan ei kärähtänyt dopingista. Ja sadan hengen olympiakisajoukkueesta pääsi sentään kymmenkunta prosenttia mitaleille.

Mitä siitä, että parikymmentä maata oli meitä parempia perinteisessä pitkän matkan hiihdossa. Jokainen teki kuitenkin parhaansa puhtain omintunnoin. Katsottiin mihin se riittää - ja riittihän se näytöksi siihen, että paras matka hiihtäjillemme on kotimatka.
Me suomalaiset olemme siirtyneet sivistyskehityksessämme siihen vaiheeseen, että vain me tyhmimmät viitsimme rääkätä räkä poskella itseämme rasittavilla hiihtoladuilla.

Paljon muodikkaampaa on ottaa turpiin jääkiekkokaukalossa. Suomalaiset ovat hyviä alamäkilaskuissa, kuten kumparelaskussa.

Kun Janne Lahtela voitti kumparelaskun olympiakultaa, nykynuoriso siirtyy varmasti entistä sankemmin joukoin lajiin, joka rynkytyksellään uhmaa kaikkia fysiikan ja ihmisen fysiologian kestokyvyn rajoja.

Lääkäreille, varsinkin ortopedeille, tulee riittämään töitä selkä- ja polvivammojen hoitamisessa. Tämä asettaa uusia haasteita terveydenhuollolle - ja veronmaksajien kukkaron kestokyvylle.
Vahinko vain, ettei iloinen velikulta Heikki Sorsa mystisine sormimerkkeineen voittanut kultaa lumikourussa eli half pipessä .

Olisi ollut huikea kontrasti, kun tv-selostajat olisivat tämän irokeesikampaukseen sonnustautuneen lökäpöksyn olympiavoiton kunniaksi huudahtaneet: "Pasila, Porilaisten marssi!"

"Viel on Suomi voimissaan, voi vainolaisen hurmehella peittää maan. Pois, pois rauhan toimi jää, jo tulta kohta kalpa lyö ..." ja niin edelleen kaikuu tämä J.L. Runebergin sanoittama, Suomen puolustusvoimain kunniamarssina vuodesta 1918 ollut saksalaisen urkurin Chr. Fr. Kressin sävellys.
Tasavallan presidentti Mauno Koivisto pohdiskeli joskus parikymmentä vuotta sitten ääneen kansallishurmoksen vaaroja urheilussa, mutta ilmeisesti vielä 2000-luvullakin meillä koetaan isänmaan petturiksi urho, joka rohkenee ehdottaa kumpujen yöstä nousevan sotamarssin poistamista olympiavoiton symbolina.

Puolustusvoimien kunniamarssi korottaa ja juhlistaa kyllä hyvin ylipäällikkönsä, varsinkin pasifistina tunnetun tasavallan presidentin arvovaltaa, mutta mitä sillä on rauhanomaisen urheilukamppailun ja jopa Turun joulurauhan julistuksen kanssa tekemistä. Eikö Maamme-laulu riitä?
Olympia-aate voi Salt Lake Cityn lahjuksilla saaduissa kisoissa vielä kohtuullisen hyvin, mutta tulevaisuudessa se uhkaa tukehtua omaan ahneuteensa. Lajimäärä paisuu jatkuvasti, ja kaupallisuus korostuu entisestään.

Kansainväliset tv-yhtiöt määräävät jo nyt hyvin pitkälle olympiakisojen ohjelman ja aikataulun. Kaikessa heijastuu amerikkalainen, maksajan näkökulma.

Jääkiekko-ottelujen ajankohdatkin muuttuvat viime hetkellä sellaisiksi, että ne sopivat parhaiten amerikkalaisille tv-katsojille - ja mainostajille.
Kun raha näyttelee urheilussa yhä suurempaa roolia, doping-ongelma pahenee vain entisestään. Kiusaus kiellettyihin aineiden käyttöön kasvaa, kun ilman kiinnijäämistä on mahdollisuus suureen kunniaan ja rikkauteen.

Asenneilmastokin alkaa olla sellainen, että tavoitteena pidetään vain taitoa välttää käry. Kaikki ovat tietävinään, etteivät esimerkiksi Espanjan Johan Mühlegg ja Viron Andrus Veerpalu pelkällä kaurapuurolla hiihdä.

Larissa Lazutinan ulosliputus viestistä veren liian korkean Hb-arvon takia kertoo sentään jonkinlaisesta halusta hillitä kasvuhormonin käyttöä.

Dopingin laajuutta ei kukaan tiedä, mutta USA:n urheilijat eivät käryä juuri koskaan - eivätkä ainakaan olympiakisoissa.
P.S. Uusien olympialajien kehittelyssä on vielä paljon mahdollisuuksia. Esimerkiksi ihmisten tasa-arvon näkökulmasta uuden parisuhdelain aikana saattaa tulla yllättäviäkin vaatimuksia.

Milloin saadaan olympialaisiin esimerkiksi miesten pariluistelu tai naisten jäätanssi? Jos ja kun sukupuoliset vähemmistötkin saavat oikeutta olympialaisissa, ehkä Ruotsikin pääsee takaisin kultakantaan.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.