Kolumni Seppo Kimanen
Perinteitä ja vahvoja aromeja

Reilu viikko Marokossa auttaa unohtamaan, mitä länsimaiset tiedotusvälineet kirjoittavat Afrikasta. Sisällissotien, nälänhädän ja aidsin Afrikka ei tunnu Casablancassa, Rabatissa tai Fésissä. Afrikan pohjoinen reuna-alue on pikemminkin jatkoa Etelä-Euroopalle.

Ranskan ja Espanjan vaikutus tuntuu kaikkialla hyvine ja huonoine puolineen. Se, mikä Marokossa ei ole tyypillistä Eurooppaa, on lämmin hymy vastauksena hymyyn, halaukset, tervehdykset kädestä pitäen ja kuulumisten vaihto ajan kanssa.
Tuttavani eivät ota uskoakseen, että kävin Marokossa musiikin tähden. Kukaan ei ole koskaan kuullutkaan, että sieltä tulisi suuria muusikoita. Muutamassa päivässä paikan päällä alkaa ymmärtää, mistä se johtuu.

Paradoksaalisesti musiikkia eri tyylilajeineen on yksinkertaisesti liikaa. Jokaisella ryhmällä on oma perinteensä, persoonallisuutensa ja tarkoituksensa. Mustan Afrikan rytmit, idän kulttuurien melodinen keksintä ja arabikulttuurien värikylläisyys mahdollistavat loputtomalta tuntuvan sävelten kirjon.

Jotkut yhtyeet palvelevat häitä, toiset uskonnollisia rituaaleja. Berberien musiikissa laulu, soitto ja tanssi muodostaa kokonaisuuden, jolla saatetaan tähdätä transsiin. Mielikuva lapin shamaanisista noidista tulee väkisinkin mieleen.

Méknes-kaupungin kulkuemusiikki muistuttaa kiinalaista karnevaalia, ja toisaalta herkkä luuttumusiikki vie tuhannen ja yhden yön satujen hienostuneeseen unimaailmaan. Lukemattomien perinteiden lukemattomista ala-lajeista on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa, ja siksi Marokon musiikin maailmanlaajuista markkinointia on vaikeaa edes ajatella.
Yli tuhatvuotias arabialais-andalusialainen musiikki on paikallista klassista perinnettä, joka siirtyi Pohjois-Afrikkaan, kun arabit joutuivat vetäytymään 1492 Etelä-Espanjasta lähes seitsemänsataa vuotta jatkuneen oleskelunsa jälkeen. Tästä musiikista, jonka teemat muistuttavat keskiajan gregoriaanista kirkkolaulua, on saanut vaikutteita flamenco ja moni muu espanjalainen musiikkityyli. Viime aikana juuri arabien versio andalusialaisesta musiikista on alkanut kiinnostaa konserttijärjestäjiä kaikkialla maailmassa.

Se ei ole ihme. Tämä musiikki on uskomattoman rikasta, vaikka sitä esittävä ryhmä laulaa ja soittaa periaatteessa yksiäänisesti. Vapaat improvisaatiojaksot ja tamburiinien rytmikuviot värittävät kuitenkin kiehtovasti jopa seitsemän tuntia kestäviä viisiosaisia sarjoja, joita kutsutaan nuubiksi (sarja=nuuba). Alkujaan 24:stä nuubasta nykypäivään on säilynyt yksitoista. Soittajat myös laulavat ja siksi viulu ei ole suinkaan leuan alla, vaan sitä pidetään rennosti polven päällä, asennon muistuttaessa sellon soittotapaa.
Juuri tällä hetkellä musiikilliset fuusiot elävät voimakkaana kaikkialla maailmassa. Välimeri on vilkkaan merenkulun ansiosta jo ammoisista ajoista luonut uutta keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Sieltä juontaa juurensa myös eurooppalaisen musiikin ominaislaatu.

Marokossa ymmärtää, että länsimaiden taloudellisesti ylivertainen asema ei merkitse samaa taiteissa. Aasian, Bysantin ja Afrikan ja arabimaiden vanhaa sivistystä saamme päinvastoin kiittää esimerkiksi monista sinfoniaorkesterin soittimista. Onneksi länsimaisetkin korvat ovat nykyään enenevästi avautumassa aistimaan omaa perinnettämme edeltäneitä tai sen kanssa eri tavalla kehittyneitä musiikkityylejä.
Oma korvaongelmani ei liity mitenkään marokkolaiseen musiikkiin, vaan aamiaismunakkaani tulisiin mausteisiin. Hotelli Hassanin kokki tietää, että pidän chilipippurista ja hieman liioittelee.

Tunnon palattua kieleeni ja savun hälvennyttyä kuuloelimistäni huomaan kuitenkin kuuntelevani Marokon musiikkia entistäkin avarammin, suorastaan chilillä pippuroiduin korvin. Vahvat mausteet totisesti sopivat näihin säveliin.

Kirjoittaja Seppo Kimanen on professori ja Kuhmon kamarimusiikkijuhlien taiteellinen johtaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.