Pääkirjoitus 29.1.2002
Tehokkaampi hallinto vapauttaa
voimavaroja terveyspalveluihin

Valtioneuvosto käynnisti syksyllä kansallisen projektin terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Taustapontimena oli kuukausitolkulla kestänyt lääkärilakko, joka kirvoitti kriittisen keskustelun koko terveystoimen tilasta. Kehityshanke on edennyt kiitettävän ripeästi ja valmistuu jo parin kuukauden kuluessa poliittisen päätöksenteon punnittavaksi.

Viideksi osakokonaisuudeksi jaetun projektin selvitysmiehiksi nimitettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen ja professori Mats Brommels. Heidän työstämänsä väliraportit antavat konkreettista osviittaa siitä, miten terveydenhuoltoa aiotaan esimerkiksi Varsinais-Suomessa kehittää.

Selvitysmiehet ehdottavat perusterveydenhuoltoon ennakkoluulottomia uudelleen järjestelyjä. Avainsanoja ovat keskittäminen, päällekkäisyyksien purku, väestövastuu ja hallinnon tehostaminen.

Terveyskeskusten määrä supistettaisiin sataan eli noin kolmannekseen nykyisestä. Väestöpohja olisi minimissään 20 000 - 30 000 asukasta, mikä työllistäisi arviolta 10 - 15 lääkäriä. Voimavarojen kokoaminen isompiin yksiköihin vahvistaisi keskusten toimintavarmuutta ja palvelukykyä.

Varsinais-Suomessa uudistus tietäisi melkoista mullistusta. Ehdotetut kokokriteerit täyttää täällä 25 terveyskeskusta nyt vain viisi. Lähes puolet toimii alle 10 000 asukkaan väestöpohjalla. Hännänhuippuna on piskuinen Iniön terveyskeskus, joka palvelee 250 saaristolaista.

Lähipalveluista huolta kantavien kysymyksiin selvitysmiehillä on vastaus valmiina (TS 28.1.). Jokaisessa kunnassa säilyisi vastakin toimipiste, jossa asukkaille on tarjolla lääkärin ja hoitajan vastaanotto sekä neuvolan ja kotisairaanhoidon palvelut.

Raporteissa patistellaan organisaatioiden järkeistämiseen myös muilla tasoilla ja tahoilla. Yhtenä mallina mainitaan terveydenhuoltoalueet, jotka hyödyntäisivät aluesairaaloiden erikoisosaamista. Niin voitaisiin järjestää kuntayhtymä- tai sairaanhoitopiiripohjalta tai kuntien kesken sopimuksen varaisesti.

Selvitysmiehet varovat viisaasti suitsimasta liikaa terveydenhuollon osapuolten käsiä. Kuntien pitää itse löytää toimivat ratkaisu. Tärkeintä on, että hallintoa tehostamalla ja rationalisoimalla vapautetaan niin henkilö- kuin rahoitusresursseja varsinaisiin terveyspalveluihin.

Tässä autonomiassa on tosin myös ongelmansa. Kuntien kyky puhaltaa yhteen hiileen ei ole aina niin hyvä kuin kokonaisuuden etu edellyttäisi. Varsinais-Suomessa tämä koskee erityisesti erikoissairaanhoitoa, jonka toiminnot ovat koko maan hajautetuimmat. Ja pirstoutumisen paineet pikemmin lisääntymässä kuin laantumassa.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.