Pääkirjoitus 28.1. 2002:
Ihanteellisessa maailmassa
kaikilla olisi samat säännöt

Ihanteellisessa maailmassa kaikkia maita, kansoja ja yksilöitä koskisivat samat säännöt, joita kaikki myös noudattaisivat.

Todellisessa maailmassa näin ei tietenkään ole.

Helposti säännöt unohtuvat silloin, kun maiden välille syntyy konflikteja. Kaikkein helpoimmin, kun selkkaukset kehittyvät sodan asteelle.

Tästä on suhteellisen tuoreita esimerkkejä muun muassa Vietnamista, Tshetsheniasta, Lähi-idästä - luetteloa voisi jatkaa kiusallisen pitkään.

Viime aikoina eniten huomiota herättänyt sääntörikkomus oli luonnollisesti terroristien tuhansia siviiliuhreja vaatinut iskujen sarja Yhdysvaltoihin 11. syyskuuta 2001.

Nykyaikaisen median ansiosta kuvat iskuista välittyivät lähes reaaliajassa kaikkialle maailmaan. Sääntöjen rikkojat saivat liki yksimielisen tuomion maailman kansoilta.

Seuranneet rangaistuksetkin hyväksyttiin useimmilla tahoilla. Yhdysvaltain johdolla tehdyt tuhoisat ilmaiskut Afganistaniin olivat oikeutettuja - saivatpa mitä ansaitsivat. Siviilit toki kärsivät Afganistanissakin, mutta kaikki tapahtui sääntöjen puitteissa, useimpien mielestä.

Soraääniä on toden teolla alkanut kuulua vasta sen jälkeen, kun maailmalle levisivät äskettäin kuvat Yhdysvaltain sotilastukikohtaan Kuuban Guantanamoon siirrettyjen sotavankien kohtelusta.

Yhdysvallat päättikin kirjoittaa säännöt uusiksi. Sotavangit eivät olleetkaan enää sotavankeja, vaan laittomia taistelijoita. Omassa maassaan taistelleet Taliban-liikkeen jäsenet olivatkin siis terroristeja.

Tämä järkeily ei enää uponnut edes Yhdysvaltain uskollisimpiin liittolaisiin. Presidentti George W. Bushin hallinnon oli tarkistettava kantaansa.

Miten käy tulevaisuudessa? Yhdysvallat on tämän päivän todellisessa maailmassa aivan ylivoimainen sotilasmahti, ja kuitenkin Bushin hallinto aikoo lisätä maan sotilasmenoja seuraavan budjettivuoden aikana peräti 14 prosenttia. Maailmanrauhaa tuskin edistää se, että Yhdysvallat eristäytyy omaksi mahtipesäkkeekseen, joka uskoo pystyvänsä sanelemaan koko maailmaa koskevan säännöstön.

Intian viime viikolla tekemä ohjuskoe aiheutti maailmalla runsaasti pahennusta. Tämä lienee ymmärrettävissä, ottaen huomioon Intian ja Pakistanin välisten suhteiden viimeaikaisen kiristymisen.

Huomattavasti vähemmälle huomiolle - ja paheksunnalle - jäi kuitenkin Yhdysvaltain viime perjantaina tekemä ohjuskoe. Ja kuitenkin kyseessä oli ensimmäinen kerta, jolloin mereltä avaruuteen ammuttiin torjuntaohjus varustettuna kärjellä, joka on suunniteltu tuhoamaan kohde maan ilmakehän ulkopuolella.

Voimassa oleva ABM-sopimus kieltää mannertenvälisiä ohjuksia vastaan suunnattujen merelle sijoitettavien, maalla liikkuvien ja avaruuteen sijoitettavien ohjusten kokeilemisen ja kehittämisen. Yhdysvaltain viranomaisten mukaan perjantainen koe oli kuitenkin ABM-sopimuksen mukainen, koska kohteena oli hieman aikaisemmin ammuttu lyhyen kantaman ohjus.

Yhdysvallat on ilmoittanut Venäjälle vetäytyvänsä ABM-sopimuksesta puolen vuoden kuluttua ja vakuuttanut, ettei se riko sopimusta irtisanoutumisaikana.

Mutta säännöthän voi aina kirjoittaa uusiksi - jos hallussa on valta ja voima.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.