Päätoimittaja Ari Valjakan kolumni 27.1.2002:
Puolet pois ja lopusta keskustellaan

Verokeskustelu on paljastanut päättäjien näköalattomuuden, jolla he yrittävät hoitaa yhteisiä asioitamme. Näkemys, ettei verotuksen tasoa voi olennaisesti laskea, koska julkiset menot ovat valtaosin lakisääteisiä ja ihmiset haluavat aina vain lisää, edustaa syvää ajatuksen urautuneisuutta.

Kuntaministeri Martti Korhosen kannanotto oli virkistävä poikkeus. Hänen mukaansa Suomessa on ylisuuri, jopa 20 miljoonan ihmisen tarpeisiin rakennettu hallintokoneisto, vaikka väkeä on vain viisi miljoonaa. Ministeri Kimmo Sasi pitää julkisen sektorin paikalleen jämähtyneisyyttä Suomen "kohtalon kysymyksenä"( Optio 24.1.).
ICL Invian toimitusjohtaja Henry Ehrstedt totesi Turussa (TS 17.1.), että valtion hallinto ja laitokset säästäisivät 300 miljoonaa euroa järkeistämällä tietotekniikan investointinsa ja käytön. Suhteutettuna kuntasektoriin, siellä päästäisiin siis 600 miljoonan euron säästöihin pelkällä tietotekniikan järkevällä käytöllä.

Kuuden miljardin markan säästöväite näin yksinkertaisella tavalla vaatii selityksiä päättäjille, joille ainoa ratkaisu kehityksen rahoittamiseen on veronkorotuslinja.
Helsinki puhuu jo äyrinkorotuspaineista, kun säästöjä pitäisi saada kokoon 250 miljoonaa euroa ja ottaa vielä päälle velkaa 400 miljoonaa euroa vuosittain. Turussa säästötarve on "vain" reilun parinkymmenen miljoonan euron luokkaa, jolla vältettäisiin lisälainanotto tai veronkorotukset.

Tämä rahoitusvaje voidaan tukkia ilman erityisleikkauksia järkeistämällä Turun hallinto-, hankinta-, varastointi- ja kuljetustoiminnot.

Pelkästään tietohallinnon tehostaminen toisi miljoonasäästöt kaupungille. Laskuja ja asiakirjoja kiikutetaan kymmenenkin hengen kautta postin vastaanotosta takaisin laskun lähettäjälle, kun yksityisellä puolella lasku hoituu sähköisesti parilla napinpainalluksella. Byrokratia johtaa jopa siihen, että itse laskun loppusumma voi jäädä pienemmäksi kuin sen käsittelyyn tarvittavan ketjun kustannukset.

Sama koskee hankintoja. Turku ostaa tavaraa 60 miljoonalla eurolla vuosittain. Hallintokuntiin hajautettuja ostoja ja varastoja hoidellaan yli sadassa pisteessä, ja vanhentunutta tavaraa, tekstiilejä, rautakauppatuotteita, pesu- ja puhdistusaineita jne. lojuu pitkin hyllyjä.

Luopumalla "varmuuden vuoksi" hankituista aarteistaan kaupunki voisi vapauttaa jopa kymmenien miljoonien pääomat muihin tarpeisiin.

Wärtsilässä toteutettiin 1980-luvulla kampanja "Puolet pois ja lopusta keskustellaan". Varastojen ja toimintojen läpikäynti vapautti 300 miljoonaa markkaa laiskaa pääomaa firman käyttöön.
Ulkoistamalla tavarahankintoja ja kilpailuttamalla niiden toimittajia Turku voisi saada 5-10 prosentin säästöt hankinnoistaan, rahassa ehkä viiden miljoonan euron verran. On vain päätettävä, mitä kaupunki ulkoistaa, mitä se tekee itse.

Kaupungilla on nyt ohjelma tuottavuuden parantamiseksi ja talouden vakauttamiseksi. Armas Lahoniityn kaupunginhallitukselle tekemä ehdotus on perussuuntaukseltaan hyvä, mutta tavoitetasoltaan aivan liian vaatimaton. Siihen sisältyy vieläkin jopa veronkorotuksen uhka.
Työntekijöiden kannalta tehostaminen merkitsee tehtävien uudelleen järjestelyä ja koulutusta. Neljäsosa eli 3 000 Turun kaupungin palveluksessa olevista 12 000 työntekijäistä eläköityy kymmenen vuoden sisällä (koko maan luku on 130 000), joten työtä riittää jaettavaksi. On vain katsottava tarkkaan, kenen tilalle on pakko palkata uutta väkeä ja missä pärjätään töiden uudelleen järjestelyillä. Markkinoiden ehdoilla toimivissa menestyvissä organisaatioissa rationalisointi on jatkuvaa ja eleetöntä työtä, kuten Nokian viime vuonna tapahtunut lähes 10 000 hengen vähennys osoittaa.

Kuntien palveluksessa olevien 417 000 työntekijän palkkakustannukset ovat 14 miljardia euroa, kaikki verorahojamme. KTV:ltä kaivataan nyt joustavuutta ja uutta ajattelua, jotta nämä rahavirrat pysyvät kohtuullisina ja järjestön omienkin jäsenten verot hallinnassa.

Mahdollisuuksia säästöjen aikaansaamiseksi myös julkisella sektorilla löytyy, jos päättäjillä itsellään vain on ytyä ja kykyä. Tässä malliksi turkulaisille Tukholman esikaupunki Täby, jossa vanhusten hoidon kustannuksista on leikattu 15 prosenttia ilman, että palvelutaso on heikentynyt.
Suurin haaste on päättäjien korvien väli. Kuten John Maynard Keynes totesi: "On helppo keksiä uutta. Vaikeudet alkavat silloin, kun on päästävä irti vanhasta".

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.