Pääkirjoitus 26.01.2002
Myös tunteella on vaikutusta
pääkonttorin paikkaan

Keskustelu yritysten pääkonttorien sijainnista käy vilkkaana. Kymmenkunnassa suomalaisessa yrityksessä pohditaan pääkonttorin siirtämistä ulkomaille. Ruotsissa parikymmentä kansainvälisillä markkinoilla toimivaa yritystä on jo toteuttanut pääkonttorin siirron.

Sijaintikeskustelussa on painotettu pitkälti verotuksen merkitystä, vaikka se onkin vain yksi asiaan liittyvistä tekijöistä. Näin merkittävät päätökset tehdään yrityksissä kokonaisliiketaloudellisin perustein, joskin myös henkilökohtaiset näkemykset voivat painaa yllättävän paljon vaa´assa.

Tämän todistaa Huhtamäen toimitusjohtaja Timo Peltola, joka hävisi äänestyksen yhtiönsä pääkonttorin paikasta Suomen ja Hollannin välillä pääomistajille äänin 5-1. Siitä huolimatta lietolainen Peltola suunnisti sitkeydellään Huhtamäen vielä kerran kotirastilleen Suomeen.

Ilahduttavaa voittoa voi epäillä kuitenkin väliaikaiseksi. Peltolan seuraajan ajatuksista, saati kansallisuudesta, ei ole vielä tietoa. Tosiasia on, että yritysten kansainvälistyessä kynnys siirtää niiden toimintoja ulkomaille madaltuu. Silloin mm. erot verotuksessa vaikuttavat päätökseen pääkonttorin siirtämisestä - ainakin jos kehitys kulkee yrityksen mielestä väärään suuntaan. Yritysverotuksen osalta Suomessa näin on, veroprosenttia on meillä nostettu samaan aikaan, kun muualla Euroopassa suunta on ollut laskeva.

Henkilöverotuksen kohdalla Suomi kuuluu aivan häntäpäähän käteen jäävän tulon osalta. Ulkomaisilla asiantuntijoilla on kuitenkin toistaiseksi mahdollisuus saada 35 prosentin verokatto kahden vuoden ajalle, mikä lisää käteen jäävää osuutta.

Kyseisen lain aikarajoitus ja lain väliaikaisuus ovat kuitenkin tekijöitä, jotka osaltaan vaikeuttavat ulkomaisten asiantuntijoiden saamista Suomeen. Tämä haittaa Suomesta toimivien kansainvälisten yritysten toimintaa yhä enemmän. Vaikeus palkata ulkomaisia asiantuntijoita saa useat yritykset harkitsemaan täältä poissiirtymistä.

Syyt siihen, että ulkomaalaiset karsastavat Suomea, johtuvat paljolti ennakkoluuloista, mutta myös sellaisista tosiasioista kuin kulkuyhteyksistä, ilmastosta ja kielestä, joihin ei voi vaikuttaa. Miinuspuolelle menevät myös lasten koulutusmaksut, jotka saattavat nousta lähes kymmeneen tuhanteen euroon lukuvuodessa. Yksityiskohtana voi mainita myös kansainvälisestikin huomiota herättäneet liikenteen jättisakot, jotka eivät ole missään suhteessa rikkomukseen.

Pääkonttorin sijainti ei ole itseisarvo yritykselle saati sitten Suomelle lyhyellä tähtäyksellä. Mutta jos yrityksen hermokeskus ja aivot repäistään juuriltaan, se merkitsee pidemmällä tähtäyksellä yhteyksien katkeamista avaintoiminnoissa kuten tuotekehitys- ja tutkimustyössä sekä yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Siirto on menetys myös uusien johtajien koulutuksen kannalta.

Suomella on omat rasitteensa, mutta myös etunsa, kuten turvallinen ja puhdas asuinympäristö, jonka merkitys kasvaa koko ajan. Tämä ei yksin riitä. Euroopan yhdentyessä kilpailu kovenee, eikä Suomi voi kulkea enää omia teitään esimerkiksi verotuksessa.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.