Toinen pääkirjoitus 25.1. 2002:
Sakkolaki ajateltu puutteellisesti

Maamme liikennesakot ovat paitsi toistuva puheenaihe myös kansainvälinen uutinen. Suomi tunnetaan maailmalla maana, joka maksoi velkansa ja maksaa sakkoja.

Viimeksi sakot nosti keskusteluun Nokian johtokunnan jäsenen Anssi Vanjoen yli 110 000 euron sakko. Summaa korottivat optiotulot. Huomiota herätti kuitenkin rikemaksun ja jättisakon välinen ero: se oli vähäisempi kuin tavanomainen mittarivirhe.

Oikeusministeri Johannes Koskisen (sd) mukaan sakotusjärjestelmää joudutaan tarkistamaan lakiin kirjoitettujen puutteellisuuksien vuoksi (HS 23.1.). Epäselvyyttä aiheuttaa Koskisen mukaan se, miltä ajalta sakot määräytyvät. Sakotushetken tulot määräävät sakon suuruuden, mutta pohjana käytetään viimeksi vahvistetun verotuksen tietoja.

Eräissä tapauksissa poliisin määräämä mammuttisakko on alentunut käräjäoikeudessa murto-osaan alkuperäisestä, mutta noussut taas hovioikeudessa. Heilahtelu kertoo osaltaan siitäkin, että sakkolaki on paitsi puutteellisesti kirjoitettu myös puutteellisesti ajateltu.

Koskisen mielestä tulkinta, jonka mukaan sakko määräytyy kolmen vuoden tulojen perusteella pitäisi kirjoittaa lakiin. Lakiin pitäisi samalla kirjoittaa muutakin. Lähtökohta, jonka mukaan rangaistuksen pitää kohdella oikeudenmukaisesti kaikkia, on oikea. Katto sakoissakin pitäisi olla, ei elinkautinenkaan ole elinkautinen.

Sakko ei ole myöskään verotusta. Sen pitää olla suhteessa rikkomukseen. Jos autoilija tai moottoripyöräilijä toistuvasti vaarantaa liikennettä ylinopeudella, rangaistuksen on oltava tuntuvampi kuin ensikertalaisella. Myös ajokiellon määräämisessä on vaihtelua, jota ei pitäisi olla.

Keskustelussa on muistutettu, että optiomiljonäärejä on harvassa, tulevina vuosina vielä harvemmassa. Se ei kuitenkaan oikeuta järjestelmän ilmeisiä puutteita. Ei ole oikein, että muuten kiistattomassa rikkomuksessa oikeutta pitää hakea oikeudelta siksi, että rangaistus on kohtuuton.

Oikeusministeri Koskisen mukaan istuva hallitus ei saa muutosta aikaan. Se jää seuraavalle hallitukselle. Miksi, kysyy moni. Nykyinen sakotusjärjestelmä tuli voimaan vuonna 1999 ja se on nostanut valtion sakkotuloja. Tulojen nousun syy on sakotusjärjestelmä, eivät optiomiljonäärit.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.