Pääkirjoitus 23.1. 2002
Epävarmuus jäytää talousnäkymiä

Tilastokeskuksen tuoreiden lukujen mukaan työllisiä oli joulukuussa 28 000 edellisvuotta enemmän ja työttömyysaste 8,1 prosenttia. Vuoden lopun odotettua myönteisempi kehitys ei valitettavasti kerro kaikkea talouden tulevaisuuden näkymistä. Niitä leimaa poikkeuksellinen voimakas ulkoinen epävarmuus ja ennusteiden poukkoilu.

Ennustelaitosten povaukset tälle vuodelle ovat varsinaista vuoristorataa. Hajonnasta pari esimerkkiä. Suomen Pankki ennakoi bruttokansantuotteen kasvuksi 1,3, Nordea pankki 2,8 prosenttia. Vienti lisääntyy Nordean mukaan 5,2, valtiovarainministeriön vain 0,4 prosenttia.

Epävarmuuden päälähde on taas kerran Yhdysvallat. Syksyn terroriskuista toipuminen ei ole edennyt niin kivuttomasti kuin välillä näytti. Optimistisimmat laskivat, että käänne tapahtuu tämän vuoden puolivälissä ja toinen puolikas mennään jo reippaasti plussalla.

Aivan viime päivinä odotuksia on alkanut painaa uusi, aikaisempaa syvempi pessimismi. Eräät yhdysvaltalaiset talousasiantuntijat pitävät mahdollisena, että elpymää joudutaan odottamaan jopa seuraavaan vuoteen. He perustavat arvionsa mielipidemittauksiin, joita on tehty yritysten ja tavallisten kuluttajien keskuudessa.

Meillä liiallisesta optimismista ovat jo varoitellee sekä Suomen Pankin pääjohtaja Matti Vanhala että VM:n kansantalousosaston ylijohtajat Martti Hetemäki. He muistuttavat, että amerikkalaisten ongelmat heijastuvat myös Eurooppaan ja Emu-alueelle.

Yksi kysymysmerkki on vasta käteiskäyttöön otetun euron arvo suhteessa dollariin. Liiallinen vahvistuminen tietäisi lisäpulmia EU-maiden viennille. Alan suurten auktoriteettien OECD:n, IMF:n ja EU:n komission ennusteet lupaavat Euroopalle näillä eväillä vain runsaan prosentin bkt-kasvua.

Auktoriteettien, eksperttien ja talouspoliittisten päätöksentekijöiden kovin erisuuntaiset käsitykset herättävät tietysti kysymään, mikä käytännön arvo talouden ennusteilla ylimalkaan on. Onko epävarmuutta ilmentävillä prognooseilla ehkä tavallistakin vahvempi taipumus toteuttaa itse itseään.

Suomen Pankin tutkimustiedote 2/2001 antaa aprikointiin asiantuntijamaisen selkeän vastauksen. Siinä muistutetaan modernin taloustieteen keskeisistä perusteorioista, joiden mukaan "taloudellisen kasvun käänteiden pitäisi itse asiassa olla jo periaatteessakin täysin mahdottomia ennustaa".

Teorian ehdottomuuden huomioonottaen meillä ja maailmalla on yllättävän paljon tahoja, jotka tutkainta uhmaten kuitenkin tekevät talousennusteita - ei vähiten Suomen Pankki itse. Täysin tarpeettomiksi niitä ei siis voitane julistaa; kunhan pidetään jalat maassa ja terve kriittisyys ennusteiden tulkinnassa.

Prognooseja yksiselitteisemmän ja luotettavamman kuvan talouden tilasta antavat sellaiset eksaktisti mitattavat tunnusluvut kuin inflaatio, vaihtotase ja korkotaso. Ne kaikki ovat Suomessa huojentavan vahvalla ja vakaalla tolalla.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.