Johannes Koskisen kolumni 22.1. 2002:
Tuuria ja duuria

Ruotsin sosialidemokraattien kannatuskäyrät suorastaan ällistyttävät. Sopivaan aikaan, syksyn vaalien lähestyessä alkaa 40 prosentin suosio vakiintua - ja yhden gallupin huippulukuna on rikkoontunut 46 prosenttia!

Ovathan naapuridemarit koonneet Tage Erlanderin ja Olof Palmen parhaina päivinä yli puoletkin ruotsalaisista taakseen, mutta sen jälkeen puoluekentän vaihtoehdot ovat lisääntyneet. Kansankodilla on muitakin puolustajia.
Göran Persson välttänee Norjan Jens Stoltenbergin ja Tanskan Poul Nyrup Rasmussenin kohtalon. Mollatusta pääministeristä kasvoi arvostettu mutta kansanläheinen valtiomies. Jämerä terrorismin vastainen linja käy siinä muodonmuutoksessa vain yhdeksi osatekijäksi. On ollut tuuria ynnä duuria sanoman soinnutuksessa.

Ruotsin demarit ovat tehneet parhaansa välttääkseen sen virheen, mitä Norjassa ja Tanskassa nöyrästi kadutaan. Ihmisten arjen ongelmia ei sovi unohtaa megatason politiikan pyörteissä. Ja kansanliikkeen pitää aktivoida kansaa monipuolisesti.
Perssonin vetämä SAP on jatkanut vahvana - vähän moralisoivanakin - kansanvalistajana. Vanha ankkuri, keskusammattijärjestö LO:n jäsenten kollektiivijäsenyys puolueessa on katkaistu, mutta kaventuneellakin jäsenpohjalla puolueen asema yhteiskunnassa ja kaikessa kansalaistoiminnassa on edelleen perin vahva.

Politiikan linjoissa ei pohjoismaisten sosialidemokraattisten puolueiden välillä mainittavia eroja löydy, politiikan tekotavassa enemmänkin. Suomea leimaa välttämättömyys koota laajoja koalitioita enemmistöhallitukseksi - jopa aatteellisesti vastakkaisten voimien kanssa.
Vaalijärjestelmä aiheuttaa omia erojaan. Pitkien listojen maissa puolueiden väliset erot säilyvät kirkkaampina ja niitä on pakkokin kärjistää vaalikamppailuissa. Meillä henkilökeskeinen vaalitapa laimentaa värisävyjä, joskin antaa äänestäjälle enemmän valinnanvaraa.

Ruotsalaisdemarit ovat käyttäneet taiten sitä mahdollisuutta, minkä pitkän listan ehdolleasettelu antaa puoluekuvan muokkaamiseen. Listan kärkeen vuoroin miestä ja naista, nuorta ja varttuneempaa. Ja sopivasti hollille maahanmuuttajien edustajia taikka vihertävämpiä voimia.
Näin on imaistu uusia aktivistijoukkoja muutoin kangistuvan koneiston elinvoimaksi. Ei ole sattumaa, että ympäristöpuolue on näin jäänyt länsinaapurissa marginaaleihin ja populistiliikkeet sammuvat ensi pakkasiin.

Hallituksen suosiota on kasvatettu samalla taktiikalla. Göran Perssonin muheva olemus ei riittäisi suosion selitykseksi ilman nuorta ja vakuuttavaa ulkoministeri 2Anna Lindhiä !
Politiikassa ei lainatavaralla pitkälle pötki, mutta uusille ajatuksille ja virikkeille pitää olla altis. Ruotsin demarien tärkein opetus meille voisi tänään olla: mollista duuriin. Reipas ja aloitteellinen ote kääntää kyllä tuurinkin myötäiseksi.
Kirjoittaja Johannes Koskinen on oikeusministeri.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.