Toinen pääkirjoitus 22.1.2002
Kohti yleiseurooppalaisia tutkintoja

Kymmenisen vuotta sitten käytöstä poistetut välitutkinnot tekevät paluuta yliopistoihin. Opetusministeriö on käynnistämässä kiireen vilkkaa uudistusta, jolla akateeminen tutkintorakenteemme sopeutetaan yleiseurooppalaiseen muottiin.

Hankkeen pontimena on 29 maan allekirjoittama Bolognan julistus, jonka tavoitteena on luoda Eurooppaan vuoteen 2010 mennessä yhtenäinen korkeakoulualue. Tutkintojen ja opintosuoritusten harmonisoinnilla pyritään lisäämään opiskelijoiden liikkuvuutta, nostamaan koulutuksen yleistä tasoa ja vahvistamaan mantereen asemaa kiristyvässä kilpailussa työvoimasta.

Suomen kannalta reformissa on sekä etunsa että pulmansa. Kaksiportainen tutkintorakenne ainakin teoriassa pikemmin laskee kuin nostaa koulutuksen tasoa, kun perustutkinnoksi tulee kaikilla aloilla kolmevuotinen kandidaatin tutkinto. Toisaalta, jos se vähentää opintojen keskeyttämisiä ja pitkittymisiä, muutos on myönteinen.

Avoimia kysymyksiä liittyy myös perustutkintojen työmarkkinakelpoisuuteen ja muuhun yliopistokoulutukseen niveltymiseen. Kolmen vuoden opiskelu tuskin riittää lääkäriksi, juristiksi tai lehtoriksi pätevöitymiseen, vaikka tutkintoja kuinka luvataan kehittää työelämän tarpeista lähtien. Maisteriksi jatkamisen motiivi voi jollakin alalla taas haipua siihen, että on kandidaatin papereilla saanut hyvän työpaikan.

Opetusministeriön muistio korkeakoulutuksen kansainvälisestä strategiasta on saanut lausuntokierroksella osin kriittisen nihkeän vastaanoton. Etenkin yliopistoväki pelkää, että hyvin toimiva suomalainen tutkintomalli uhrataan elinkeinoelämän vaihtelevien tarpeiden ja globaalin koulutuskilpailun alttarille.

Liian tiukaksi ja kapeaksi viritetyssä työelämäsidoksessa on kieltämättä vaaransa. Ongelmia syntyy jo ammatti- ja tiedekorkeakoulujen toiminnallisen rajan hämärtymisestä. Kun edelliset ovat tähän asti pyrkineet muun muassa jatkotutkintojen kautta lähestymään jälkimmäisten reviiriä, vastaisuudessa yliopistot joutuvat astumaan ammattikorkeakoulujen tontille. Paradoksinen ympyrä sulkeutuu.

Yleiseurooppalaiseen 3+2+4 -tutkintojärjestelmään siirtyminen edellyttää Suomessa perusteellista valmistelua ja ongelmakohtien läpikäyntiä. Siihen opetusministeriön hahmottelema aikataulu on aivan liian kireä.

Hyvää ei kannata vaihtaa huonompaan edes yhteisyyden tähden, eikä siihen mikään pakota. Ei ainakaan niin kauan kuin koulutuspoliittinen toimivalta kuuluu EU:ssa jäsenmaille itselleen.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.