Pääkirjoitus 18.1. 2002:
Suomen terveydenhuoltoa pannaan
kuntoon isolla rahalla ja koulutuksella

Suomessa ollaan kansainvälisen selvityksen mukaan tyytyväisempiä terveyspalveluihin kuin missään muussa EU-maassa. Tästä huolimatta tuoreessa raportissa esitetään miljardien lisäystä Suomen terveydenhuoltomenoihin.

Kansallisen terveydenhuoltoprojektin selvitysmiehet jättivät keskiviikkona omat ehdotuksensa hankkeen johtoryhmälle, joka laatii talven kuluessa ehdotuksensa terveydenhuollon uudistamiseksi.

Parantamiseen on aina varaa, vaikka Suomen terveydenhuolto ei sinänsä ole erityisen huonossa kunnossa. Palveluja on saatavissa ja henkilökunta osaa asiansa. Ongelmia kuitenkin on. Jonot ovat kasvaneet monilla hoitoaloilla kohtuuttoman pitkiksi. Terveyskeskuksiin, varsinkin ruuhka-Suomen ulkopuolella, ei riitä lääkäreitä. Heitä on houkuteltava keikoille tuhansien markkojen ylimääräisillä palkkioilla, mikä taas vie lääkäreiltä mielenkiinnon asettua vakinaisesti maaseudulle.

Selvitysmiehet haluaisivat ratkaista Suomen terveydenhuollon ongelmat rahalla. Raportissa on tultu siihen tulokseen, että Suomi käyttää terveydenhuoltoon vähemmän rahaa kuin useimmat EU-maat keskimäärin. Unionin keskiarvon tavoittaminen vuoteen 2010 mennessä edellyttäisi selvitysmiesten mukaan 3,5 prosentin kasvua terveydenhuoltoon vuositasolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus kasvaisi 33 prosenttiin, mikä merkitsisi, että valtio maksaisi vuodessa 140 miljoonaa euroa enemmän eli noin 830 miljoonaa markkaa lisää valtionosuuksia terveyspalveluihin.

On selvää, että terveyspalveluiden parantaminen vaatii rahaa. Toisaalta EU:n keskiarvojen tavoitteleminen ei saa olla mikään itsetarkoitus, mikä tässä tapauksessa tulee helposti mieleen. Suomen terveydenhuollossa on mahdollista saada aikaan paljon myös tehostamalla ja järkeistämällä nykyisiä toimintoja sekä kehittämällä työnjakoa.

Lääkkeet sairaanhoitohenkilökuntapulaan selvitysmiehet ovat löytäneet lisäkoulutuksesta. Lääkärikoulutuksen aloituspaikat lisääntyisivät 550:stä 600:aan. Sairaanhoitajakoulutuksen aloituspaikkoja haluttaisiin lisätä nykyisestä runsaasta 3 000:sta jopa 3 800:an. Kun otetaan huomioon kaikki terveydenhoitoalan aloituspaikat, merkitsisi se, että noin 14 000 henkilöä eli neljännes nuorista aloittaisi vuosittain terveydenhoitoalan opinnot.

Terveydenhuoltoviranomaisten on tietenkin varauduttava suurten ikäluokkien vanhenemiseen ja sen tuomaan työmäärän lisääntymiseen. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että lääkäreitä ja sairaanhoitajia ei ryhdytä kouluttamaan kalliilla rahalla työttömiksi ja sitä kautta työvoimaksi ulkomaille, jossa heitä jo nyt työskentelee iso joukko.

Terveydenhuollon kulujen rajun lisäämistarpeen pitäisi herättää myös vakava kysymys siitä, miksi suomalaiset ovat näin sairaita. Yhtenä suurena syynä ovat epäilemättä omat elintapamme. Huomattavasti nykyistä enemmän tulisikin kiinnittää huomiota ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ja ihmisen omaan vastuuseen terveydestään. Oikea askel tähän suuntaan oli esimerkiksi vuoden alusta sosiaali- ja terveysministeriössä toteutettu terveydenhuollon ja ehkäisevän terveyspolitiikan yhdistäminen hallinnollisesti.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.