Toinen pääkirjoitus 17.1. 2002
Varsinais-Suomi panostaa puulämpöön

Keskustelun ydinenergiasta käynnistyttyä on joillakin tahoilla kannettu huolta siitä, että kiinnostus vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämiseen Suomessa lopahtaa, mikäli viides ydinvoimala päätetään rakentaa. Näin ei tietenkään saa käydä. Tarvitsemme aina erilaisia ja toisiaan täydentäviä energiamuotoja.

Varsinais-Suomessa on otettu vastaan haaste kotimaisten energialähteiden käytön lisäämisestä. Tiistaina julkistettiin mittava Puulämpöä Varsinais-Suomeen -projekti, jonka puitteissa pyritään muuttamaan kolmen vuoden kuluessa 150 maatilaa ja parikymmentä taajamien lämpölaitosta hakkeella toimiviksi.

Hanke ei merkitse ainoastaan noin 20 miljoonan öljylitran säästöä, vaan se tuntuu myös työllisyydessä, kun puuta kuljetetaan metsistä kattiloihin.

On oikein, että taotaan silloin, kun rauta on kuumaa. Suhtautuminen puulämpöön on nyt erittäin myönteinen. Puun suosio on palannut hiljalleen ja uuden sysäyksen puun käytölle polttoaineena on antanut öljyn hinnan heittelehtiminen.

Toinen tärkeä syy puulämmön suosiolle on tekniikan kehittyminen. Laitteistot ovat kehittyneet huimasti viime vuosina, mikä tekee niiden käytön helpoksi ja vähän työtä vaativaksi. Onkin tärkeätä jatkaa kehitystyötä, jotta kukaan ei jättäisi valitsematta puuta ainakaan laitteiden hankaluuden vuoksi.

Turku on toiminut kiitettävällä tavalla puulämmön tienavaajana. Kaupungin uusi Orikedon biolämpökeskus toimii hakkeella. Linnankadun laitoksessa puolestaan sekoitetaan kivihiileen 15 prosenttia puupellettejä. Turku onkin noussut maan suurimmaksi yksittäiseksi puupellettien polttajaksi.

Monet Varsinais-Suomen kunnat miettivät parhaillaan puulämpöön siirtymistä. Tästä huolimatta energiapuuta riittää. Valtavat määrät esimerkiksi hakkuujätettä jää edelleen metsiin. Monet metsänomistajat ovat olleet haluttomia luovuttamaan hakkuujätteitä, koska niistä ei yleensä saa korvausta. Hakkuujätteen keräämisestä olisikin vihdoin saatava aikaan sopimus, joka takaisi paitsi voimaloiden puunsaannin, avaisi myös hakatut metsät marjastajille ja sienestäjille, mikä ei myöskään ole vailla merkitystä.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.