Ari Valjakan kolumni
Isänmaan asialla

Rohkeita miehiä nämä Nokian Jorma Ollila ja Nordean Vesa Vainio . Kannanotoillaan verojen alentamiseksi he puolustavat myös isänmaan etua päätehtävänsä, yritystensä johtamisen ohella. Loanheitto heidän niskaansa palkkiona kertoo, miten osa poliitikoista ja mediastakaan ei erota yritystoimintaa valtion tehtävästä.
Yritykset eivät vastaa Suomen tulevaisuudesta. Niiden omistajien ja johdon tehtävänä on turvata oman yrityksensä elinehdot kansainvälisessä kilpailussa. Globaaleilla yrityksillä ei ole kansallisia rajoja ja erikoistuessaan joillekin aloille ne hakevat parhaan toimintaympäristön itselleen sopeuttaen myös henkilöstönsä tarpeen mukaisesti.

Demokraattisesti johdettu valtio ei voi toimia näin vaan sen on vastattava kaikissa suhdanteissa kansalaisistaan, vahvoista ja heikoista, läpi elämän, kohdusta hautaan.

Päävastuu viidestä miljoonasta suomalaisesta on eduskunnan työrukkasella, maan hallituksella. Paavo Lipponen & Co onkin onnistunut turvaamaan kansalaisille asialliset elinolot ja yrityksille toimintaedellytykset, joiden puitteissa pyörät pyörivät. Tämä on hoidettu ylläpitämällä OECD:n mukaan kansainvälisesti katsoen huippukorkeaa verotusta.
Valtiot kilpailevat uusista veronmaksajista tarjoten yrityksille erilaisia etuja. Verotus on yksi niistä, ei ainoa, mutta tärkeä. Tässä suhteessa Suomi on kuitenkin menettänyt kilpailuetuaan, jonka Ollila ja Vainio sanoivat ääneen, ei muuta. Vainion lehdessämme julkaistussa haastattelussa 30.12. painotettiin erityisesti, miten " Nordean hallituksen puheenjohtaja miettii sanansa hyvin tarkkaan. Hän ei halua antaa kuvaa, että pankki uhkailee tai painostaa."

Poliitikot ja toimittajat eivät ole joko lukeneet haastattelua tai ymmärrä lukemaansa. Sen 30 vuoden aikana, jonka olen tuntenut maan johtaviin veroasiantuntijoihin kuuluvan Keskuskauppakamarin puheenjohtajan Vesa Vainion, en ole kuullut häneltä, mielipide-erot unohtaen, perusteettomia kannanottoja verotuksesta. Kun Nordea miettii nyt kotipaikkaansa, olisi suomalaisten tulevaisuudesta kiinnostuneiden ja asiaa hoitavien ainakin kuunneltava yritysjohtajien mielipiteitä ennen päätöksentekoa. Sensijaan media ampuu heitä lonkalta pääkirjoittaen "poliittisesta uhkailusta" tai "ehdolla veropakolaisiksi"- otsikoin.
Suomessa on se verotaso, jonka valitsemamme eduskunta ja hallitus hyväksi katsovat, tämän ymmärtävät yritysjohtajatkin. Se on nyt 20 prosenttia yli EU:n keskitason, vaikka palkansaajalle jää nettokäyttöön vain kolmasosa ansioistaan. (TS alio 8.1.)

Kerättävillä sadoilla miljardeilla veromarkoilla maksetaan paljon hyvää ja osin turhaakin. Kuntaministeri Martti Korhosen mukaan meillä on 5 miljoonan asukkaan maassa 20 miljoonan asukkaan hallinto. (TS 9.1.) Tätä ylikuormaa purkamalla kevenee verotustarvekin, ja Korhosella on rauhallinen keino tilanteen ratkaisuksi. Seuraavien 5-10 vuoden ajan kunnilla olisi ministerin mielestä kuningaspaikka rationalisointiin, sillä eläkkeelle jää kaikkiaan 130 000 kunnan palveluksessa olevaa.

Tällaiseen pehmeään järkeistämiseen ei monen poliitikon ajatus yllä. Tuomioja, Soininvaara, Zyskowicz, Pekkarinen ja kumppanit eivät näe mahdollisuuksia verojen alentamiseen, kun he luulevat sen merkitsevän yksioikoisia leikkauksia perushyvinvoinnista.
Pohtivammat kannanotot verotuksen tasoon jäävät usein pimentoon. Euroopan keskuspankin johtaja Sirkka Hämäläinen ja kristillisten puheenjohtaja Bjarne Kallis ja keskustan puheenjohtajuudesta luopuva Esko Aho ovat ottaneet uteliaan avoimesti kantaa yritysjohtajien näkemyksiin pitäen niitä selvityksen arvoisina.

Myös puheenjohtaja Ville Itälä , jonka mukaan kokoomuksen keskeinen tavoite on verotuksen alentaminen, on valmis pohtimaan kysymystä. Hänen mielestään verotuksen kevennyksen painopisteen on oltava työn puolella, mutta myös yritysverotuksessa on tarkistamisen varaa, sanoi Itälä ennakoidessaan verovaaleja. (TS 5.1.)
Kiinnittäessään ajoissa huomiota jokaiselle suomalaiselle tärkeään asiaan, Ollila ja Vainio ovat isänmaallisia miehiä. Mutta he päättävät omistajiensa tahdon mukaan vain omista firmoistaan, Suomen hallitus niiden toimintaedellytyksistä.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.