Esko Ahon kolumni 11.1.2002:
Verot - hyvinvoinnin este vai edellytys?

Suomessa on vaikea käydä vakavaa ja asiallista yhteiskunnallista keskustelua. Harvat yritykset joko kilpistyvät torjuviin ennakkoasenteisiin tai sitten ne hukkuvat julkisuuden pintailmiöiden kuohuihin.

Viimeksi tätä suomalaista käytäntöä ovat saaneet tuta verotuksen kilpailukyvystä huolta kantaneet elinkeinoelämän johtajat Jorma Ollila ja Vesa Vainio tai hyvinvointivaltion tulevaisuutta puntaroinut Erkki Tuomioja . Vaikka heidän käsityksensä asioiden sisällöstä käyvät osin jyrkästikin ristiin, esille nostetuista asioista täytyisi voida kiihkottomasti keskustella.
Suomen tulevaisuuden kannalta ei ole vähäinen kysymys, säilyttävätkö kansainvälistyvät yrityksemme kotipaikkansa Suomessa tai riittävätkö valtion ja kuntien rahat hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen ja etuuksien rahoittamiseen.
Jos Erkki Tuomiojaan on uskomista, hyvinvointivaltio ei voi olla kovin alhaisen veroasteen yhteiskunta. Jos hänen ajatteluaan seuraa, ei kannata odottaa sen paremmin yritysverotukseen kuin henkilöverotukseenkaan kevennyksiä. Päinvastoin, väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa pitäisi varautua jopa verotuksen kiristämiseen.

Tällä tiellä Suomen näyttäisi käyvän kuin harakan tervatulla katolla. Jos hyvinvointivaltion lisämenoja rahoitetaan verojen kiristyksellä, yhä useampi yritys tai palkansaaja hakeutuu kevyemmän verotuksen piiriin ja odotetut verotulojen kasvut jäävät saamatta. Vastaavasti radikaali veroale ajaisi valtion ja kunnat hyvinvointipalvelujen alasajoon tai velkaantumiseen ja sehän olisi vain siirrettyä verotusta.

Ristiriita ei välttämättä ole sovittamaton. Väitän, että on mahdollista säilyttää hyvinvointiyhteiskunta myös kevyemmän verotuksen oloissa. Saattaa olla jopa niin, että kansalaisten kunnolliset peruspalvelut ja toimeentulon turva ovat pelastettavissa vain sitä kautta, että kykenemme luomaan edellytykset niin palkkatyön kuin yritysten verotuksen pitämiselle kansainvälisesti kilpailukykyisenä.
Yhdeksänkymmentäluvun alussa toteutettu yhteisöverouudistus kelpaa loistavaksi esimerkiksi siitä, että suuret verotulot eivät välttämättä edellytä korkeita verokantoja. Kun asetimme vuonna 1993 yhteisöverokannan 25 prosenttiin, monet pitivät sitä kohtuuttoman alhaisena yritysten ja pääomatuloja saavien kannalta.

Lopputulos on kuitenkin ollut kaikille edullinen. Ylivoimaisesti suurimpia hyötyjiä ovat olleet valtio ja kunnat, joiden talouden selkäranka olisi katkennut ilman yhteisöveron tuoton valtavaa kasvua. Niillä miljardeilla hyvinvointiyhteiskunta pelastui, mutta samalla elinkeinoelämä sai verotuksellisen kilpailukyvyn.

Uudistustyötä pitää nyt uskaltaa jatkaa samassa hengessä. On mahdollista, että ikääntyvä Suomi pystyy rahoittamaan terveydenhuollon ja sosiaaliturvan lisääntyvät menot, jos onnistumme laajentamaan veropohjaa. Sekä henkilöverotusta että yritysverotusta pitäisi rukata niin, että se kannustaisi mahdollisimman suureen toimeliaisuuteen.
Verotus on yksi tärkeimmistä työllistämisen ja työllistymisen esteistä. Rohkealla mutta tarkoin kohdennetulla verokevennyksellä on mahdollista edistää yrittäjyyttä ja työpaikkojen syntymistä varsinkin palvelualoilla ja auttaa ihmisiä pääsemään sosiaaliturvaan perustuvasta toimeentulosta omaan työhön perustuvaan elämiseen.

Olen siis eri mieltä Erkki Tuomiojan kanssa siitä, että hyvinvointiyhteiskunta edellyttää säilyäkseen korkeita veroja. Päinvastoin, on olemassa vaara, että hyvä koulu, kunnolliset terveyspalvelut tai kohtuullinen sosiaaliturva vaarantuvat, jos verotusta ei uskalleta ajoissa uudistaa.

Esko Aho
Kansanedustaja,
Suomen keskustan puheenjohtaja

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.