Pääkirjoitus 11.1.2002:
Afganistaniin lähtevillä rauhanturvaajilla
on edessään vaativa ja vaikea tehtävä

Saksalaisia ja hollantilaisia rauhanturvaajia lähdössä Afganistaniin.
Saksalaisia ja hollantilaisia rauhanturvaajia lähdössä Afganistaniin.

Eduskunta antoi odotetusti siunauksensa rauhanturvaajien lähettämiselle Afganistaniin ja vieläpä harvinaisen yksituumaisesti. Tosin lopullinen päätöksenteko kuuluu tasavallan presidentille. Käytännössä rauhanturvaajien etujoukko lähtee kuitenkin kohti Afganistania heti, kun Vietnamissa lomaileva presidentti on palannut ja tehnyt päätöksen joukkojen lähettämisestä.

Toisin kuin presidentti, kansanedustajat joutuivat keskeyttämään lomansa, jotta eduskunta voisi osallistua selontekokeskusteluun rauhanturvaajien lähettämisestä ISAF-kriisinhallintaoperaatioon. Jonkin verran ihmettelyä kansanedustajien keskuudessa herätti, edellyttikö asian tärkeys loman keskeyttämistä. Onhan mentävä aina vuoteen 1962 ennen kuin löytyy vastaavanlainen tapaus.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja perusteli kiirettä kansainvälisellä aikataululla, johon Suomenkin päätöksenteko on kytketty. Myös tilanne paikan päällä Kabulissa puhuu sen puolesta, että asia oli hoidettava viivytyksettä. Väliaikaisen hallituksen viranomaiset ovat olleet nimen omaan huolissaan rauhanturvaoperaation hitaasta käynnistymisestä, joka antaa erilaisille hallituksen vastaisille aseistetuille ryhmille aikaa lujittaa asemiaan.

Kansanedustajat näyttävät olevan tietoisia Afganistan-operaatioon liittyvistä riskeistä. Todelliset toimintaolosuhteet saattavat kuitenkin tulla oletettuakin vaikeammiksi. Kabulissa, johon kaikki suomalaisetkin rauhanturvaajat sijoitetaan, on käyty sotaa 23 vuotta, mikä on jättänyt jälkensä kaupunkiin. Aseistetut rosvojoukot ovat kuuluneet kaupungin arkipäivään. Myös miinat ovat uhkana kaikkialla. Siten niin suomalaiset kuin muutkin rauhanturvaajat ovat todellisessa hengenvaarassa.

Käsitellessään rauhanturvaoperaatioon sisältyviä riskejä ISAF-joukkojen brittiläinen komentaja kenraalimajuri John McColl näki turvallisuuden ohella vaarana, että rauhanturvajoukot saattaisivat loukata afganistanilaisten tunteita ja arvoja. Kenraali teroitti erityisesti, että joukkojen tulisi pyrkiä ymmärtämään paikallista yhteiskuntaa vastakkainasettelun välttämiseksi.

Suomalaisten rauhanturvaajien vahvuutena on ollut edellisissä rauhanturvatehtävissä juuri hyvien suhteiden luominen paikalliseen väestöön, mikä on helpottanut myös varsinaisten rauhanturvatehtävien hoitamista. Tässä mielessä suomalaisten voi odottaa selviytyvän kunnialla myös Afganistanin vaikeissa oloissa.

Afganistaniin suuntautuva ISAF-operaatio on saanut viime päivinä runsaasti huomiota osakseen eri puolilla Eurooppaa, ehkä todellista merkitystään enemmän. Itse asiassa kysymys on kuitenkin vain alle 5 000 sotilaan joukoista, joiden toiminta rajoittuu yksinomaan pääkaupunkiin Kabuliin. Afganistanin paluuta rauhanaikaan nämä joukot eivät siten pysty takaamaan. Se tehtävä jää afganistanilaisille itselleen. Tässä tehtävässä heitä ei kuitenkaan saa jättää yksin. On tärkeätä huolehtia siitä, että väliaikaiselle hallitukselle taataan edellytykset yhteiskuntarauhan ylläpitämiseen ja pakolaisongelman ratkaisemiseen.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.