Toinen pääkirjoitus 10.1.2002:
Starttiraha tuo yrittävälle työtä

Työllistämistuki eli starttiraha syntyi 1980-luvun puolivälissä suurten epäilyjen saattelemana. Sen uskottiin vääristävän kilpailua: tukirahalla perustetaan nakkikioski jotenkuten kitkuttavan kioskin viereen - molemmat kuolevat. Turussa kerrottiin kuulopuheena tositarinaa, jonka mukaan kaupungin kaikki keskiolutkuppilat pyörivät starttirahalla.

Lähtökohta oli kuitenkin alun alkaen sama kuin tänään: helpottaa työttömän omaehtoista työllistymistä. Alkuun tarvitaan hyväksi arvioitu liikeidea. Millä tahansa huuhaalla rahaa ei heltiä. Tarvittaessa yrittäjäksi aikova ohjataan koulutukseen, myös liikeidean hiomiseen saa apua.

Turussa starttirahan turvin syntyy parisensataa yritystä vuodessa. Turun ympäristö mukaan lukien yrityksiä syntyy noin 450 vuodessa. Muutama vuosi sitten todettiin, että niistä kolme neljästä toimi kolmen vuoden kuluttua perustamisesta.

Turun kauppakorkeakoulussa tehdyssä selvityksessä todettiin, että Varsinais-Suomessa 76 prosenttia yrityksistä toimii vielä viiden vuoden kuluttua perustamisesta. Tilanne on kesältä 2001. Vain prosentti käynnistyneistä nuupahti ennen puolen vuoden starttirahajakson päättymistä.

Tärkein ponnin yrittäjäksi ryhtymiselle oli tutkimuksen mukaan halu luoda itselle työpaikka. Seuraaviksi kyselyssä tulivat yrittäjän itsenäisyys ja vapaus sekä itsensä toteuttaminen. Myönteistä tutkija Johanna Lehdon mukaan on, että starttiraha on tukenut eniten pitkäaikaistyöttömien yrittäjäksi ryhtymistä.

Starttirahan merkitys on on suurimmillaan yrityksen synnytysvaiheessa, jolloin raha virtaa yleensä enemmän muualle kuin yritykseen. Sillä turvataan yrittäjän toimeentulo, pelkkä selkänahka ei siihen riitä.

Varsinais-Suomen kannalta huomionarvoista on, että maakunnan starttirahayrittäjät olivat selvinneet paremmin kuin koko maan starttirahayritykset. Yksiselitteistä selitystä menestykseen ei ole. Yleinen taloudellinen hyvä kehitys selittää sitä osaltaan.

Toisaalta kun tutkimuksen mukaan rakennusalalla on menestytty paremmin kuin matkailu-, majoitus- tai ravitsemusalalla, voi otaksua, että esimerkiksi matkailuala vaatii paitsi todella hyvän idean myös suuren panostuksen. Rakennusalalla pienikin alihankintayritys voi omata hyvät menestymisen edellytykset.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.