Valtiovarainministeri Sauli Niinistön kolumni 9.1.2002:
Rahanvaihtajat

Yllättävän mutkattomasti on euroon vaihtaminen sujunut, ainakin jos julkisiin kommentteihin on uskominen. Voi kyllä olla että meitä on useampiakin, jotka sanovat, että juu hyvin tämä luonnistuu ja painuvat sitten kotiinsa laskemaan miten siinä oikein kävikään.

Teknisellä puolella valtava operaatio on kautta euroalueen saatu hoidetuksi ilman vakavia virheitä, joskin Suomessa sattunut 500 euron setelien painovirhe on tietty meille kiusallinen. Mutta kaikkiaan, yhdessä viikossa on valtaosa rahaliikenteestä vaihtanut muotoaan. Liki kaikkialla on edetty nopeammin, kuin uskallettiin odottaa.

Suomi sai ennen vuodenvaihdetta tavan takaa komissiolta moitteita muka hitaasta aikataulusta. Eivät tunteneet komission herrat meitä, tosipaikan tullen täällä on edetty aivan kärjen tahdissa.
Uusi raha vaatii silti vielä paljon totuttautumista. Voi olla niinkin, että alkuvaiheen kivuttomuus hämää. Nyt osataan vielä olla tarkkana, mutta entä kun rahankäyttö menee rutiinin puolelle? Silloin saattaa alitajunta pelata vanhalla markkakytköksellä, hajamielisyyteen ei siis ole varaa.

Etenkin uudet kolikot ovat olleet suomalaisten mieleen jo etukäteen. Juuri se kolikkosarja, joka kymmenestä vaihtoehdosta oli Suomen raadin mielestä ehdoton ykkönen, voitti kisan ja tuli käyttörahaksi.

Tuo kilpailu oli samalla mielenkiintoinen mittaus eurooppalaisten mieltymysten erilaisuudesta. Tulos oli kyllä hyvin johdonmukainen, mitä pohjoisemmas mentiin, sen ylivoimaisempi oli valittu sarja. Ja vastaavasti, mitä etelämpää kysyttiin, sen selkeämmin nousi toinen, kruusaillumpi kolikkosarja ykköseksi. Jakolinja kulki suunnilleen niin, että vielä Itävallan-Alankomaiden-Irlannin akseli edusti pohjoista makua.

Muutenkin kolikoissa on paljon suomalaista osaamista. Senttikolikoiden metalliseos Nordic Gold on suomalainen innovaatio. Myös Rahapajan osallistuminen ja osaaminen kolikkorintamalla on ollut merkittävää.
Rahanvaihto ei ole itsetarkoitus. Oikeastaan se on nyt vain viimeinen silaus talous- ja rahaliiton täyteen toimintaan. Samalla kuitenkin euroalueen talous avautuu kokonaan uudella tavalla odotusten ja vaatimusten kohteeksi, kun jokaisella on hallussaan sen konkreettisia kappaleita.

Mitä sitten odotetaan ja vaaditaan? Markkinoilla varmaan dynaamista talouspolitiikkaa ja vakaita valuutta- ja hintaoloja, jolloin korotkin pysyvät alhaisina. Tavallisten euronhaltijoiden, kadunihmisten kielellä tahto on vielä selkeämpi, halutaan kestävää hyvinvointia.

Komission puheenjohtaja Romano Prodi totesi haastattelussaan ylväästi, ettei euro ole taloutta, vaan politiikkaa! Moni muukin on viitannut samaan suuntaan, siis euron välinearvoon poliittisen unionin kehittämisessä. Ennen kuin ajatusta päästää niin pitkälle, kannattaisi muistaa, että huonolla kulkuvälineellä matka jää kesken.

Runsaan vuoden ajan unionin huippukokouksilla on ollut yksi yhteinen piirre. Keskustelu taloudesta on rajoittunut mahdollisimman vähiin. Ikään kuin sattumalta juuri saman ajan, jolloin talouden taantuma on ollut näkyvissä. Toki maailmassa on tapahtunut paljon, joka on vaatinut päähuomion, mutta silti... Euroopan unionin toteutuneet talouspolitiikan päätökset tällä vuosituhannella on lyhyt luettelo.

Euro ja euroalue ovat nyt yksiselitteisesti taloutta ja edellyttävät talouspolitiikan toimia. Seuraava mahdollisuus tarttua niihin on Barcelonan kokous keväällä. Mutta varjo on senkin yllä, Saksan ja Ranskan lähestyvät kansalliset vaalit saattavat luoda houkutuksia varovaisiin kannanottoihin. Muutoin näyttäisi, että Espanja puheenjohtajana pyrkii terästämään talousotetta.
Vielä vanha juttu euron ristiäisistä. Yhtenä vaihtoehtona oli nimi Liro, lausuttuna liiro. Etenkin italialaiset kuulemma innostuivat tästä, mutta sisäpiirin mukaan kaiken takana oli kuitenkin Iiro. Taisi olla hyvä, ettei liiroa tullut. Italian viimepäivien tapahtumista olisi muutoin joku päätellyt, että liiro on liirrossa.

Sauli Niinistö
Valtiovarainministeri

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.