Toinen pääkirjoitus 8.1.2002.
Hintakilpailua työttömyysturvasta

Vuonna 1985 käyttöön otettu ansiosidonnainen työttömyysturva on synnyttänyt kiintoisan markkinatilanteen.

Alaa perinteisesti hallinneet ammattiliittojen työttömyyskassat saivat 1990-luvun alussa kilpailijakseen "villin" yrittäjän. Loimaalla perustettu yksityisen sektorin YTK-työttömyyskassa on noussut 180 000 jäsenellään haastajaksi, jonka menestys on johtanut jo vastatoimiin.

Joukko ay-työttömyyskassoja on valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen Vakuutusvalvontaviraston päätöksestä, jolla YTK:lle annettiin lupa laajentaa toimialaansa kuntien ja valtion palkollisiin. Valittajien mukaan ratkaisu rikkoo työttömyyskassalakia ja olisi edellyttänyt muiden kassojen kuulemista.

Prosessin käynnistäjät ovat arvatenkin huolissaan reviiriensä puolesta. Loimaalaiskassa on tuonut alalle hintakilpailun, jota ei aikaisemmin juuri tunnettu. Uhattuna on paitsi vanhojen kassojen jäsenmäärä myös niiden emoliittojen ay-poliittinen asema. Onhan työttömyysturva työntekijöille järjestäytymisen tärkein peruste.

YTK tarjoaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan 45,4 euron vuosimaksulla. Se on kiusallisen houkutteleva vaihtoehto ay-kassalaisille, jotka maksavat samasta edusta korkeimmillaan lähes sadan euron kiinteää tai palkkatulon mukaan määräytyvää, prosenttipohjaista jäsenmaksua.

Ay-työttömyyskassamaksu peritään yleensä liiton jäsenmaksun yhteydessä, mikä ei ainakaan paranna kuvaa kassojen hintakilpailukyvystä. Menettely hämärtää käsitystä siitä, mitä maksaja eurojensa vastineeksi oikeastaan saa.

Työelämän järjestäytymisaste on ollut Suomessa perinteisesti korkea. Ay-jäsenyyttä on pidetty yhtä itsestään selvänä kuin kirkkoon kuulumista. Yhteinen aate, intressi ja työyhteisön sosiaalinen paine ovat olleet työntekijöitä tehokkaasti yhteen ajavia voimia. Asetelma on kuitenkin muuttumassa.

Työmarkkinoille on tulossa ja tullut sukupolvi, jolla ei ole enää samaa kollektiivista suhdetta ay-liikkeeseen kuin edeltäjällään. Tietoyhteiskunnan uusien toimialojen, ammattien ja töiden tekijät puntaroivat asemaansa paljon yksilöllisemmin. He kysyvät, mitä hyötyä organisoitumisesta on juuri minulle.

YTK-kassan menestys on yksi merkki tästä työelämän murroksesta. Jos ay-liike kuvittelee selviytyvänsä haasteesta monopolistisia kilpailun esteitä keksimällä, se erehtyy.

Myös perinteisten työttömyyskassojen on kyettävä vakuuttamaan asiakkaansa siitä, että ne ovat kustannustehokkaita ja palvelukykyisiä. Ja että ammattiliiton jäsenyydestä on konkreettista lisäarvoa, josta kannattaa maksaa.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.