Veli Junttilan Suomi 1952 -kolumni 7.1.2002:
Armi ja olympialaiset

Vuosi 1952 on merkkivuosi Suomen historiassa: nousimme myönteisesti maailman huomion keskipisteeksi Armin ja olympialaisten ansioista.

Kesäkuun lopulla Suomen Neito Armi Kuusela kruunattiin Long Beachissa Kaliforniassa maailman kauneimmaksi, Miss Universumiksi. Siitä alkoi suuri kansallinen jatkokertomus tuhkimotarinoineen, mikä ei ole päättynyt tänäkään päivänä.
XV olympiadin kisoja Helsingissä heinä-elokuussa on sanottu "viimeisiksi oikeiksi olympiakisoiksi", joita erinomaisten järjestelyjen ja hyvän urheiluhengen osalta kiitellään vieläkin.

Suomen kansa oli hurmoksissa elokuun alkupäivinä kisojen onnellisesti päättyessä ja Armin palatessa kotiin triumfiltaan USA:sta.

Hyväksi lopuksi pääsimme myös sodan suuresta taakasta, sotakorvauksista eroon elo-syyskuun vaihteessa.

Hampaankoloon jäivät vielä Karjala ja muut alueluovutukset sekä jokapäiväiseksi kiusaksi - tosin jo lieventynyt - säännöstely.
Sotakorvausten määrä oli vuonna 1952 eli kahdeksantena korvausvuonna enää vain 4,6 prosenttia koko korvaussummasta, joten tehtävä oli helppo. Raaka-aineetkin suuriin laivatoimituksiin oli suurin ponnistuksin jo saatu hankituksi maailmanmarkkinoilta. joilla rauta ja teräs ja niiden erikoistuotteet olivat kortilla Korean sodan takia.

Maailman terästuotanto oli tuolloin huipussaan. Yhdysvallat tuotti maailman tuotannosta puolet. Iso-Britannia, jolta Suomi raaka-aineensa hankki, oli Neuvostoliiton jälkeen kolmantena. Länsi-Saksan talousihmeen noususta kertoo jo neljäs sija maailman teräksentuottajana.

Sotakorvauksista oli Suomelle tiettyä "hyötyä" mm. puunjalostus- ja metalliteollisuudelle, sillä mm. puutaloteollisuus oli kasvanut voimakkaasti. Edellisen vuoden 11 kuukauden aikana oli viety yli 15 000 puutaloa, pääosin Neuvostoliittoon.

Viimeisenä korvausvuonna oli Venäjälle toimitettava vielä noin 80 sotakorvausalusta. Osaltaan suurista korvaustoimituksista johtuen maamme kauppalaivasto oli vielä noin 12 prosenttia pienempi kuin ennen sotia.
Olympiaintoa nostettiin monin tavoin. Alkuvuodesta 1952 kerrottiin mm. olympiahakkuista, jotka järjesti kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö.

Tarkoitus oli samalla innostaa puunkorjuuseen aikana, jolloin kysyntää riitti kotoa ja kaukaa.

Hakkuun säännöt olivat monimutkaiset kilpailu- ja arvontahakkuineen. Kuitenkin lopputuloksena oli se, että olympiakatsomossa nähtiin metsätyömiehiä kahden päivän olympialippu taskussa sekä matkat ja majoitus maksettuina.

Kilpailun alussa ounasteltiin, että olympialippuun pääsee kiinni 5 - 6 pinokuution päiväsuorituksella. 7 - 8 kuution huippusuorituksiin ei tarvinnut yltää.
Alkuvuodesta 1952 maailman lehdissä ja tietysti myös Turun Sanomissa etusivun uutiseksi nousi amerikkalaisen rahtihöyry Flying Enterprisen ja varsinkin sen kapteenin kohtalo Atlantilla.

Arvokasta lastia kuljettava alus oli haaksirikkoutunut myrskyssä jäätävällä merellä. Miehistö pelastettiin muhin aluksiin. Sankarillinen kapteeni, tanskalaissyntyinen Kurt Carlson oli kuitenkin jäänyt alukseensa vanhan merimiestradition mukaisesti.

TS kertoi, että alus oli kallistunut jopa 67 astetta, kansihytit olivat huuhtoutuneet pois, toinen lastiruuma oli veden vallassa ja konehuonekin osittain.

Kapteenin ja lastin pelastamiseksi laivaan lähetettiin kapteenin avuksi pelastusmies, jotta hinausköysi voitaisiin kiinnittää hinaajaan.

Köysi saatiin kiinnitetyksi, mutta kapteeni pysyi laivassaan. Alusta alettiin hinata noin 300 merikulman päähän Englannin rannikolle.

Alus upposi kuitenkin 30 meripenikulman päässä rannikosta. Kapteeni ja häntä auttamassa ollut perämies Kenneth Dancy hyppäsivät mereen, kun 90 prosenttia laivasta oli veden alla. Alus upposi kokonaan 13 minuuttia myöhemmin.
Kun pelastusalus Turmoil toi sankarit Falmouthin satamaan oli vastassa vastassa valtava väkijoukko, johon kuului peräti 400 lehtimiestäkin.

New Yorkissa Broadwaylla järjestettiin riemukulkue, jollainen nähtiin viimeksi Atlantin ylilentäjän Charles Lindberghin kunniaksi vuonna 1927.

Veli Junttila
Turun Sanomien toimittaja

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.