Pääkirjoitus 6.1.2002:
Kuntien valtuutetuilla vahva usko
omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa

Valtuutetut pitävät yllättävän hyvinä mahdollisuuksiaan vaikuttaa kunnan perustehtäviin.
Valtuutetut pitävät yllättävän hyvinä mahdollisuuksiaan vaikuttaa kunnan perustehtäviin.

Demokratiavaje on nykyaikaisen kansalaisyhteiskunnan paljon puhuttu puute ja ongelma. Päättäjät itse eivät näytä siitä kuitenkaan juuri kärsivän. Ainakin kunnallisvaltuutetuilla on tuoreen selvityksen mukaan yllättävän vahva usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa.

Kuntaliitto kyseli itsearvioita vuosien 1997 - 2000 valtuutetuilta. Vastauksia saatiin 1 557 luottamushenkilöltä sadasta maaseutukunnasta ja kaupungista eri puolilta maata.

Vastaajista lähes kaksi kolmannesta katsoi, että valtuustolla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa kunnan taloudenpitoon, palvelutuotantoon, strategiatyöhön sekä yleensä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamiseen.

Yhtä korkeaa tasoa olivat valtuutettujen käsitykset omasta asemastaan. Kaikista vastanneista 70 prosenttia piti vaikuttamisen edellytyksiä hyvinä. Pienissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa prosentti kipusi peräti 81:een.

Kuntakakoko ei selitä eroja kovin suoraviivaisesti. Eniten keskiarvosta negatiivisen puolelle poikkeavat 5 000 - 20 000 asukkaan yhteisöt. Niiden valtuutetut suhtautuvat selvästi muita pessimistisemmin sekä omiin että valtuuston vaikutusmahdollisuuksiin.

Selvitys peilaa puhtaasti päättäjien henkilökohtaisia näkemyksiä. Siksi tulosten tulkinnassa on syytä ottaa huomioon subjektiivisuusmuuttuja. Todellisuus ei ehkä ole yhtä ruusuinen kuin vastaajat antavat ymmärtää.

Muissa yhteyksissä on käynyt ilmi, että esimerkiksi Turun kaltaisissa suurissa kaupunkikunnissa rivivaltuutettu voi kokea asemansa sangen voimattomaksi. Pääaktiviteetiksi jää äänestysnapin painaminen annetun ohjeen mukaan.

Luottamustoimen varjopuolet paljastuvat tavallaan rivien välistä valtuutettujen arvioidessa vallankäyttäjien yhteistyötä ja tiedonkulkua. Kehnoimmalla tolalla viime mainitut ovat kyselyn mukaan lautakuntien, poliittisten ryhmien ja valtuustoryhmien puheenjohtajien kesken.

Tyytymättömyydestä päättäjäroolin kapeuteen kielii niin ikään arvostelu, joka kohdistuu valtuuston työskentelyyn. Se keskittyy liikaa yksityiskohtaisiin päätöksiin ja nippeliratkaisuihin laajempien linjanvetojen kustannuksella. Tämä tuntuu olevan valtuutettujen kokemus etenkin pienkunnissa. Eikä oikeastaan ihme; niistä vain kolmannes on laatinut erillisen kuntastrategian.

Viime vuosikymmenellä uudistettuun kuntalakiin otettiin säädös, joka velvoittaa valtuustoa edistämään kunnan asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista. Tehtävässä ei ole kuitenkaan kaksisesti onnistuttu. Sen myöntävät kyselyssä ison enemmistön äänin valtuutetut itsekin.

Tässä törmätään alussa viitattuun demokratiavajeeseen, jota pidetään yleensä valtakunnallisen ja ylivaltiollisen päätöksenteon pulmana. Kuilu julkisvallan käyttäjien ja sen kohteiden välillä on huolestuttavan lavea myös kansalaisten lähimmässä piirissä, paikallishallinnossa.

Kuilun umpeen kurominen on epäilemättä kunnallisvaltuutettujen ja heidän puolueidensa tärkeimpiä haasteita kauas tulevaisuuteen.

Mutta mikä lohdullista, luottamushenkilöiden tiedoista, taidoista tai henkilökohtaisesta osaamisesta tavoitteen saavuttaminen ei pitäisi olla kiinni. Niitä valtuutetuilla on oman käsityksensä mukaan vaikka muille jakaa.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.