Leena Tähtisen kolumni 3.1.2002:
Pala Aurinkoa ei sytytä

Genesis-luotain kahmaisee palan Aurinkoa, toitottaa Nasan tiedote. Mitä! Miten se niin lähelle pääsee? Luettuani tiedotteen tiedän, ettei Genesis edes yritä lähestyä tähteämme. Ehkä Ikaros opetti.

Luotain matkaa vain 1,5 miljoonan kilometrin päähän Maasta (Aurinko on sata kertaa kauempana). Siellä se kerää Auringosta peräisin olevia hiukkasia. Tähtemme hiukkasia on tutkittu aikaisemminkin. Tunnen tulleeni petetyksi.
Ymmärrän, että tutkijat, tutkimusryhmät ja tutkimuslaitokset kilpailevat rahoittajien huomiosta. Media puolestaan kilpailee lukijoista, kuuntelijoista ja katselijoista. Liikaa lupaava otsikko ei kuitenkaan yleensä tuo pisteitä kotiin. Päinvastoin sitä seuraa pettymys.

Nasan myyntitykki muokkaa kärpäsestä härkäsen ja koristaa tiedotteen komeilla kuvilla. Media menee lankaan ja levittää viestiä sanasta sanaan.

Ei toinen äärimmäisyyskään - suomalainen itsekehua karttava tutkija, joka on mieluiten maailman paras kaikessa hiljaisuudessa - toimi. Mekin olemme kuitenkin oppimassa: silloin tällöin luen jo kotimaisenkin lehdistötiedotteen alusta loppuun.
Viime vuonna mietimme siskontyttärien kanssa nimeä joulunäytelmällemme. Henna kannatti Seepra parkaa. Tiia ehdotti Raidallista hevosta, joka löytää ystävän. Petra puolestaan halusi otsikkoon myös palan tarinaa. Niinpä päädyimme työrauhan vuoksi hieman pidempään nimeen: Liukenevatko raitasi - entä paitasi?: sairas hevonen, seepra parka.

Pitkät, kaiken kertovat otsikot rienaavat myös väitöskirjoja ja tieteellisiä julkaisuja. Ikään kuin tutkimuksen täsmällisyys kärsisi siitä, jos otsikossa ei ole määritelty kaikkia käsitteitä ja paljastettu jokaista tutkimusmenetelmän yksityiskohtaa.

Usein tieteellinen otsikko on sellainen, ettei kukaan tutkimuksen erikoisalan ulkopuolelta ymmärrä, mistä on kyse. Aina ei kollegakaan hoksaa heti, mitä tutkittiin. Saati sitten toimittaja, jolle työn yhteenveto velvollisuudentuntoisesti lähetetään. Jos viisirivisessä otsikossa tuttua ovat vain sidesanat, hyväkin tiedote päätyy auttamattomasti roskikseen.

Toisaalta tieteellistä tutkimusta ei voi nimetä liian ylimalkaisestikaan. Lyhyt ja naseva Tutkimuksia universumista -otsikko varmasti kattaa aiheen kuin aiheen, muttei palvele ketään. Nykyiset moniriviset otsikot sentään toimivat kahvipöytäkeskustelun kevennyksinä.
Monissa suurissa lehdissä työskentelee toimittajia, joiden tehtävä on pelkästään keksiä otsikoita. Hyvää työtä nämä ammattilaiset tekevätkin. Joskus liiankin hyvää.

Arvaatko mistä kertovat artikkelit, jotka New Scientist -lehti otsikoi Kite Fantastic (Leijani fantastinen), Rainbow growing (Kasvava sateenkaari) tai Cunning plumbing (Näppärä putkisto)?

Tiedän, mistä missäkin on kyse, sillä luin jutut. Leijat liittyvät pyramidien rakentamiseen, sateenkaarella kuvataan värillisiä kelmuja, joiden alla porkkanasta kasvaa nopeasti tuhti ja maukas. Putkisto puolestaan viittaa meidän omaan putkistoomme eli juttu käsittelee terveyttä.

Näppäryyttään esittelevien toimittajien englannin kieliset sanaleikit toimivat, mutta jollei lukijalla ole niiden perusteella harmainta aavistustakaan, puhutaanko artikkelissa kaukana räjähtävästä tähdestä vai ruoansulatuksesta, otsikko itse ei toimi.
Varmasti kaikkia lukevia kiinnosti 1845 ensimmäinen (tai ainakin lähes ensimmäinen) suomeksi julkaistu yleistajuinen tiedekirja Mintähden ja sentähden kysymyksiä ja vastauksia luonnon tietoon kuuluvissa asioissa (saksasta suomentanut Samuel Roos).

Ajat ovat muuttuneet. Niin on hyvä nimikin. Kirjan nimen tai artikkelin otsikon tulisi yhä olla informatiivinen, mutta sen on oltava myös houkuttelevan jännittävä ja ytimekäs sekä tästä huolimatta rehellinen.
Genesis-luotaimenkin matka on niin mielenkiintoinen, ettei siitä kertova juttu tarvitse liioittelevaa otsikkoa. Genesis on näet ensimmäinen ilmakehän ulkopuolella käyvä luotain, joka palauttaa keräämänsä aineiston tänne.

Genesiksen tiedotteen tuottama ylimääräinen höyry alkaa haihtua pääkopastani. On aika keskittyä uuden näytelmän nimeämiseen. Tänä vuonna yritämme selvitä kolmella sanalla.

Leena Tähtinen
Tähtitieteen dosentti,
vapaa tiedetoimittaja

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.