Pääkirjoitus 28.2.
Suomi ei ole hullun lehmän taudin
vaaravyöhykkeen ulkopuolella

Hullu lehmä kerää yhä sankempia mielenosoittajajoukkoja kaduille.
Hullu lehmä kerää yhä sankempia mielenosoittajajoukkoja kaduille.

Suomalaisille on vakuuteltu useaan otteeseen, että hullun lehmän taudilla ei ole pääsyä meidän navetoihimme. Tai että ainakin taudin leviäminen tänne olisi äärimmäisen epätodennäköistä. Mutta niin vain suomalaiset havahtuivat tiistaina uutiseen, että suomussalmelainen karjatila oli asetettu karanteeniin mahdollisen hullun lehmän taudin eli BSE-tapauksen vuoksi.

Maatalousministeri Kalevi Hemilä arvioi BSE-taudin löytymisen riskin erittäin pieneksi. Joka tapauksessa tämä on ensimmäinen kerta, kun suomalainen karjatila joutuu karanteeniin BSE-epäilyjen vuoksi. Toivottavasti testit vahvistavat, että kyseessä on väärä hälytys. Suomussalmen tapaus on kuitenkin kolkko muistutus siitä, että tauti voi iskeä myös tänne kaikkine siitä aiheutuvine seurauksineen.

Ruotsalaiset olivat samassa tilanteessa viime viikolla, kun hallantilaiselta tilalta löytyi hullun lehmän taudista epäilty nauta. Pikatesti osoitti pelot perusteettomiksi hallantilaislehmän kohdalla. Tiukat otteet epäillyissä tapauksissa niin Suomessa kuin Ruotsissakin saattavat tuntua liioitelluilta, mutta taudin vakavuuden huomioon ottaen ne ovat täysin aiheellisia. On kaikkien edun mukaista, että viranomaiset puuttuvat välittömästi jokaiseen vähänkin epäilyttävään tapaukseen.

Vaikka Ruotsi pääsikin pelkällä säikähdyksellä ensimmäisestä epäillystä hullun lehmän tautitapauksestaan, niin BSE uhkaa iskeä Ruotsiin välillisesti. Hullun lehmän taudista syntynyt kuohunta uhkaa nimittäin jättää Ruotsin vuoden alusta alkaneen EU-puheenjohtajuuden jalkoihinsa. Taudin seurausten hoidosta aiheutuvat kustannukset luovat kovia paineita EU:n jo muutenkin natisevaan maatalousbudjettiin, mikä uhkaa nyt kaatua nyt ruotsalaisten niskaan.

Tilannetta ei helpota yhtään suu- ja sorkkataudin löytyminen Britanniasta. BSE:llä ja suu- ja sorkkataudilla ei ole mitään tekemistä keskenään, mutta kumpikin niistä on tehomaatalouden kylkiäinen ja muistuttaa siitä, mistä pohjimmiltaan on kyse.

EU:n maatalouden kriisin syvyydestä kertoi omalta osaltaan maanantainen EU:n maatalousministerien kokous sekä siihen liittynyt laaja maanviljelijöiden mielenosoitus Brysselissä. Maatalousministerien tehtävänä on yrittää jotenkin rajoittaa naudanlihan tuotantoa, johon Eurooppa on hukkumassa. Kaikkien hyväksymiä keinoja tuntuu kuitenkin olevan äärimmäisen vaikea löytää. Pallo on Brysselissä enemmän tai vähemmän hukassa.

Hullun lehmän taudin jatkaessa leviämistään, suu- ja sorkkataudin uhatessa nyt myös Keski-Euroopan karjoja ja EU:n karjankasvattajien jouduttua ahdinkoon EU näyttää neuvottomalta. Jos näin on jo nyt, herää kysymys, miten selvitään tämänkaltaisista kriiseistä sitten, kun itäisen Keski-Euroopan suuret maataloudet tulevat unionin piiriin.