Raimo Vahteran Havaintoja-kolumni:
Gibin Gabin -huumoria

Huumori on vaikea laji, etenkin televisiohuumori.

Sanotaan, että falskille poliitikolle televisiokamera on armoton. Se paljastaa ja erottaa aidon epäaidosta.

Hyvä huono esimerkki televisioviihteestä on Ou nou. Kun kertavitsistä tehdään sarja, lopputulos on pannukakku ilman hilloa.

Huono englanti on monen vitsin aihe ja se oli Ahti Karjalaisen tavaramerkki.

Huono murrekin saattaisi toimia, jos tekijät osaisivat.

Iltalypsyn käsikirjoittajat pitävät tuon tuosta hauskaa turkulaisuuden kustannuksella. Turun murretta helskytellään niin että, mutta millaista murretta.

Tekijät ilmeisesti luulevat, että kunhan vähän sinne päin huiskaistaan, se riittää. Usein se televisioviihteessä riittääkin.

Ja kun Turun murteesta tiedetään yhtä paljon kuin Turusta yleensäkin, lopputulos on tavalise surkia.

Turun murteesta monesti väitelleenä olen kantapään kautta oppinut, että pitää osata muutakin kuin pari mulkukka tai onk, onk -vitsiä.

Turun murteesta oikeasti väitelleen Maija Grönholmin mainiossa väitöskirjassa muistutetaan muun muassa siitä, että kaksikonsonanttisuus sanan alussa - esimerkiksi kriipu - ja f kuten färi omaksuttiin Turun murteeseen jo varhaiskeskiajalla.

Murteen juuret ovat syvällä. Ja murre elää, kuten Turun kivimuurit savipatjallaan.

Siitä pitäen kun Ville Itälästä tuli sisäministeri, Turun murre on Iltalypsyssä saanut Ou nou -maisen yksipiippuisen tulkinnan: vitsi on venähtänyt pitkäksi. Itälä menee gibin gabin milloin minnekin.

Gibin gabin edustaa samaa överiksi pantua Rauman kieltä kuin nimbal gauhiakin. Ehkä se kuulostaa ulkoperäisen helsinkiläisen korvissa oikealta Turun murteelta, kenpä sen tietää.

Voisin kuitenkin kuvitella, että jos esimerkiksi Iltalypsyssä runneltaisiin stadin slangia samalla mitalla ja tarmolla, tekijät saisivat tuntuvaa tukiopetusta.

Helsingin Sanomat antoi jokin aika sitten näytteen elämän yllätyksellisyydestä.

Lehti kirjoitti, että "jääkiekkoliigan erotuomarijohtajan Jarmo Jalarvon mielestä Saarikosken maali syntyi sääntöjen vastaisesti. Tilanteessa TPS:n maalin takana ollut Petri Varis kiepautti kiekon lapaansa ja vippasi sen maalilla odottaneelle Saarikoskelle. Jalarvon mukaan Variksen syöttö olisi pitänyt tuomita korkeaksi mailaksi."

Vähältä piti, ettei mennyt aamukahvi rinnuksille. Hesari Tepsin puolella.

Myöhemmin kuulin, että jutun oikea tulkinta on toinen. Hesari ei ollut Tepsin puolella, vaan erotuomari Marko Lepausta vastaan.

Kunnat markkinoivat -julkaisussa - siinä missä Lahden kaupunginjohtaja Kari Salmi sanoi, että huippu-urheilu tuo kaupungille myönteistä julkisuutta - eläkkeellä oleva musiikkitoimittaja Erkki Pälli kirjoittaa:

"Suuremmista paikkakunnista puhuttaessa tamperelaisilla on ollut jo kauan ylpeyden aiheena ja teemasävelmänä tuttu kansanlaulu Tammerkosken sillalla, ja oma markkinointiarvonsa kaupungille on ollut myös Matti Jäppilän sanoittamalla humppaklassikolla Tammerkoskella.

Turkulaiset ovat jääneet tässä kisailussa selvästi toiseksi, joskin amerikan-suomalaisen naishanuristin Viola Turpeisen 20-luvun ohjelmistosta löytyy kyllä polkka nimeltä Turku ja Eila Pellinen lauloi levylle vuonna 1974 kappaleen Turkuun, Turkuun - mutta niitä ei taida muistaa enää kukaan paikallinenkaan asukas."

Onko Pälli oikeassa? Jääkö Turku tässä kisailussa selvästi toiseksi.

Pälli on oikeassa siinä, ettei monikaan muista hänen esimerkkejään, mutta muutama muu turkulaisaiheinen ralli kyllä muistuu etsimättä mieleen.

Mitä kaikkea Turusta onkaan laulettu? Kertokaa se minulle. Odotan palautetta, jolla voimme hieman pidentää Pällin Turku-listaa.
Kirjoittaja Raimo Vahtera on Turun Sanomien päätoimittaja.