Pääkirjoitus 24.2. 2001:
Hyvinvointi-Suomen kipupiste:
periytyvä työttömyys lisääntyy

Vaikka viime vuoden loppu toi epävarmuutta maamme talousnäkymiin, maallamme menee yhä hyvin ellei erinomaisesti. Talous kasvaa ja työttömyys laskee. Kassojen kilinän alle peittyvät kuitenkin liian helposti syrjäytyvät ja syrjäytyneet, köyhät.

Pääministeri Paavo Lipponen lupasi kaksi viikkoa sitten, että hallitus esittää kuukauden sisällä konkreettisia toimia, joiden avulla etenkin työttömien ja syrjäytyneiden asemaa voitaisiin parantaa.

Ongelmien ratkaisu ei ole yksinkertaista. Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perhon mukaan esimerkiksi peruspäivärahan korotus ilman, että ansiosidonnainen nousee, merkitsisi työmarkkinajärjestöjen kanssa tehdyn sopimuksen purkamista. Turvaverkkomme on viidakko, jossa moni asia vaikuttaa moneen muuhun.

Stakesin köyhyystutkijan Jouko Karjalaisen mukaan (Kotimaa 23.2.) on äärimmäisen tyhmää yhteiskuntapolitiikkaa tuottaa ehdoin tahdoin monen kerroksen yhteiskunta, jossa työttömyyden periytyminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. Meillä olisi hyvin varaa estää sellainen kehitys, hän muistuttaa.

Karjalaisen mukaan maassamme on yli 40 000 kotitaloutta, jotka ovat olleet toimeentulotuen asiakkaina viimeiset kymmenen vuotta. Toissa vuonna toimeentulotuen piirissä oli käytännöllisesti katsoen koko vuoden noin 75 000 taloutta. Niissä asui 490 000 henkilöä.

Pahimmat köyhyysongelmat eivät ole syrjäkulmilla, vaan kasvukeskuksissa. Karjalaisen mukaan ongelmat pelkistyvät yhtäältä vuokrien karkaamiseen. Kun asumistuen enimmäisvuokraraja on tiukka ja toimeentulotuen saaja joutuu maksamaan omavastuuosuuden, runsaan 2 000 markan perustoimeentulo ei toteudu.

Karjalainen kertoo ruokapankeissa törmänneensä tapauksiin, joissa asumismenojen jälkeen käytettäväksi jäi 1 300 markkaa ja jopa senkin alle. Ongelman ratkaisu edellyttäisi kohtuuhintaisia asuntoja. Hyvätkin muut yritykset saattavat huveta vuokrankorotuksiin.

"Jos viimeaikaiset puheet työttömien perusturvaan tehtävästä tasokorotuksesta toteutuvat ja korotus on aidosti sellainen kuin pitäisi, se nostaisi varmuudella suuren joukon työttömiä köyhyysrajan yli," Karjalainen muistuttaa.

Ministeri Perhon mukaan köyhyyden torjuntatoimet pitäisi kohdistaa ensi sijassa pitkään työmarkkinatuen varassa eläviin ihmisiin. Hän räätälöisi täsmätoimia, jotka lisäävät ihmisten elämänhallintaa ja parantavat työllistymistä.

Pääministeri Lipponen asettaisi painopisteen kannustavuuteen ja työllisyyden parantamiseen sen sijaan, että lisättäisiin vain erilaisten avustusten jakamista leipäjonoissa.

Hallituksella on Lipposen aikataulun mukaan parisen viikkoa aikaa hioa keinoja, jotka purevat köyhyyden ongelmaan.