Pääkirjoitus 23.2.2001
Jäänmurtamisen yksityistäminen
ei saa vaarantaa laivaliikennettä

Botnican tapaiset monitoimimurtajat ovat osoittautuneet perinteisiä jäänmurtajia taloudellisemmiksi.
Botnican tapaiset monitoimimurtajat ovat osoittautuneet perinteisiä jäänmurtajia taloudellisemmiksi.

Suomen vienti on täysin riippuvainen merikuljetuksista. Ainakin kolme neljännestä ulkomaankaupan kuljetuksista tapahtuu meritse. Suomen teollisuuden kilpailukyvyn kannalta on siten ratkaisevaa, että meri pysyy avoinna ja laivat kulkevat säännöllisesti. Nykyinen järjestelmä, jossa valtio huolehtii laivaväylien kulkukelpoisuudesta kovinakin talvina, on taannut tämän.

Nyt puuhataan jäänmurtamisen antamista yksityisten hoidettavaksi (HS 22.2). Suomen talouselämän kannalta tässä liikutaan hyvin olennaisten kysymysten äärellä. On selvää, että merenkulun toimivuutta ei missään tapauksessa saa vaarantaa.

Merenkulkulaitoksen työryhmä on suositellut, että monitoimimurtajien toiminta siirrettäisiin ulkopuoliselle varustamolle tai sitä varten perustettaisiin yhtiö, jossa valtio olisi mukana. Perinteisiin murtajiin valtio hankkisi ulkopuolisilta yhtiöiltä miehistön, huollon ja kunnossapidon. Kaikki nykyiset yhdeksän murtajaa jäisivät kuitenkin valtion omistukseen.

Uudistuksella pyritään lisäämään tehokkuutta ja leikkaamaan kuluja rahoitusongelmien kanssa kamppailemaan joutuneen merenkulkulaitoksen sisällä. Merenkulkulaitos on joutunut säästämään rahaa muun muassa vuokraamalla monitoimimurtajaansa Brasilian rannikolle öljyputken laskuun keskellä Suomen talvea. Leudon talven vuoksi uhkapeli onnistui, joskin riski oli suuri.

Suuri rahareikä merenkulkulaitoksen menoissa ovat jäänmurtajien henkilöstömenot, jotka muodostavat 70 prosenttia murtajien käyttökustannuksista. Toimintojen yksityistäminen edellyttäisikin vääjäämättä supistuksia murtajien miehityksessä, joka on päässyt paisumaan kohtuuttomaksi. Suurta miehistöä pitää yllä muun muassa vuorottelujärjestelmä, jonka mukaan viikko töitä tuottaa viikon vapaata. Yksityistäminen sallisi henkilökunnan vähentämisen myös merenkulkulaitoksen liikenneosastolla.

Murtajat liikkuvat varmasti pienemmälläkin miehistöllä, mutta ongelmiin saatetaan joutua siinä vaiheessa, kun pitäisi tilata uusia aluksia. Maksaako ne valtio vai uusi yrittäjä? Millaisia murtajia tulevaisuudessa rakennetaan ja kuka ne rakentaa?

Suuntaus on sellainen, että kustannussyistä pyritään jatkossa rakentamaan aluksia, jotka pystyvät muuhunkin kuin jään murtamiseen. Vaarana tässä piilee, että nämä laivat tehdään yhä enemmän jotakin muuta tarkoitusta varten, jolloin jäänmurto-ominaisuudet jäävät sivuseikaksi. Tällaiset sivutoimimurtajat eivät enää pysty avaamaan väylää kaikkiin tähän asti auki pidettyihin satamiin. Tällaiseen tilanteeseen jäänmurtamisen yksityistäminen ei saa johtaa.