Pääkirjoitus 16.2. 2001
Pääministerin harkitsematon pila
uhkaa kaataa Viron hallituksen

Mart Laarin johtama Viron hallitus on onnistunut tehtävässään varsin hyvin. Hallituksen toimeenpanemat markkinauudistukset ovat modernisoineet perusteellisesti taloutta. Laarin johdolla Viro onkin noussut siitä aallonpohjasta, johon se vajosi Venäjän talouskriisin seurauksena vuonna 1998. Paljolti Laarin ansioksi voitaneen katsoa se, että Virosta on tulossa yksi EU:n ensimmäisistä uusista jäsenistä, kuten unionin seuraavan puheenjohtajamaan Belgian pääministeri Guy Verhofstadt arvioi.

Kaikesta menestyksestä huolimatta niin Laarin kuin koko hallituksenkin tulevaisuus joutui uhatuksi, kun paljastui, että pääministeri oli kohentanut ampumataitojaan käyttäen ilmeisestikin maalitaulunaan oppositiojohtajan kuvaa. Nyt Edgar Savisaaren johtama ja oppositiossa oleva Keskusta puuhaa hallitukselle epäluottamuslausetta, jonka aiheeksi on valittu talouspolitiikka.

Kohtalokkaaksi osoittautumassa oleva ammuskelu on tapahtunut jo lähes kaksi vuotta sitten keväällä 1999. Se nostettiin kuitenkin päivänvaloon juuri sopivasti Viron valmistautuessa puolen vuoden päästä järjestettäviin presidentinvaaleihin. Alunperin harmittomana pidetystä kujeesta on näin tullut raskas lyömäase Virossa käytävässä valtataistelussa.

Presidenttiehdokkaista on niskan päällä tällä hetkellä oikeistolaisen Reformipuolueen Toomas Savi. Viime viikolla ilmeni kuitenkin, että myös Savisaar havittelee presidentinvirkaa, vaikka puolueella on jo entuudestaan oma ehdokkaansa.

Paineet Laaria vastaan kasvavat koko ajan. Oppositio on kääntynyt jopa ulkovaltojen edustajien puoleen pakottaakseen Laarin eroamaan. Mitään ei ilmeisesti kuitenkaan tapahdu ennen kuin puolustusvoimain komentaja Tarmo Kouts on saa lähipäivinä valmiiksi ammuskelua koskevan selontekonsa.

Pääministeri itse on ollut hyvin harvasanainen koko jupakan suhteen. Aluksi hallituksen tiedottaja kiisti koko tapauksen, mutta nyt Laar väittää, ettei hän muista tarkasti oliko maalina juuri Savisaaren kuva. Itse ammuskelua vakavammaksi asiaksi onkin nousemassa se, yrittikö Laar selvitä ahdingosta valehtelemalla. Hyvässä muistissa on, että Laar on jo kerran joutunut eroamaan pääministerin paikalta, kun hänen todettiin valehdelleen niin sanotussa ruplaskandaalissa.

Mikäli tapahtumat lopulta johtavat pääministerin ja ehkä koko hallituksen eroamiseen, saa Laar syyttää vain itseään. Oppositiojohtajan kuvan ammuskeleminen on mautonta ja osoittaa erittäin huonoa harkintaa. Olisi kuitenkin syytä toivoa, että koko tapauksesta noussut kohu voitaisiin pudottaa oikeisiin mittasuhteisiin osaksi normaalia poliittista kädenvääntöä. Tällaisessa tapauksessa reilu anteeksipyyntö on oikeampi ratkaisu kuin pääministerin ero.