Pääkirjoitus 12. 2. 2001:
Burman demokratialiike
ottamassa edistysaskeleita

Nobelisti Aung San Suu Kyi on paitsi Burman osittain koko Aasian demokratialiikkeen keskeisimpiä edustajia.
Nobelisti Aung San Suu Kyi on paitsi Burman osittain koko Aasian demokratialiikkeen keskeisimpiä edustajia.

Burma ei saa unohtua, vaikka monet muut kansainvälisen politiikan aihepiirit ajavat nykyisin toistuvasti sen ohi.

Euroopan unionin tuore Burma-raportti ja viime viikon lopulla Brysselissä annetut lausunnot viittaavat varovaisesti siihen, että sotilasjuntan hallitseman tunnelin päästä pilkottaisi lopultakin kansanvallan kajastus. Rangoon saattaa elää muutosten aattoa.

Aung San Suu Kyin saamasta Nobelin rauhanpalkinnosta on kohta kulunut täysi vuosikymmen, mutta Burman demokratialiikkeen tila ja maan yleiset poliittiset suhdanteet eivät ole ratkaisevasti järisseet; palkinnolla tavoiteltiin nimenomaan rohkaisua niille burmalaisille, jotka tähtäävät autoritaarisen hallinnon vähittäiseen korvaamiseen länsimaistyyppisellä demokratialla.

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomissio nimitti viime viikolla brasilialaisen valtio-opin professorin Paulo Sergio Pinheiron maailmanjärjestön Burman-tarkkailijaksi. Pinheiro perehtyy Burman ihmisoikeustilanteeseen ja raportoi siitä komissiolle. Hän on aiemmin toiminut Burundin ihmisoikeuksien erikoistuntijana ja kansainvälisen Togo-komission jäsenenä.

Pinheiro on EU-kommenttien tavoin ilmaissut olevansa hyvin rohkaistunut viimeaikaisesta positiivisesta ja rakentavasta kehityksestä Burmassa sekä erityisesti edistyksestä kansallisessa sovittelutyössä. Edellisen YK-tarkkailijan Rajsoomer Lallahin Burma ei koskaan sallinut edes käydä maassa; Lallah irtisanoutui sanoen, ettei hänellä ollut edellytyksiä tehtävän suorittamiseen.

Burman sotilashallitus on alkuvuodesta ilmoittanut olevansa valmis lieventämään oppositiojohtajien toimia koskevia rajoituksia. Hallituksen edustaja on vahvistanut, että rajoitusten lieventäminen koskee myös Burman opposition nimekkäintä edustajaa Aung San Suu Kyita.

Sovinnollisemman ilmapiirin luomiseen Burmassa on viime aikoina vaikuttanut myös kansainvälinen painostus. EU:n ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n toimien lisäksi Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestön Aseanin maat ovat ilmaisseet pettymyksensä Burman sotilashallituksen politiikkaan. Malesian pääministeri Mahathir Mohamad vieraili Burmassa tammikuun alussa. Bangkokissa toimivien diplomaattilähteiden mukaan Mahathir vei Burman hallitukselle Asean-maiden selväsanaisen viestin siitä, että ne ovat kyllästyneet Burman hallituksen tapaan hoitaa asioitaan.

Rohkaisevaa on sekin, että Burman sotilashallituksen perinteinen tukija Kiina on muuntanut hieman kantaansa viime aikoina. Kiinalaiset ovat ilmaisseet Burman hallitukselle huolensa varsinkin Kiinan rajan lähellä rehottavasta huumekaupasta.