Pääkirjoitus 11.2.
Säätiömalli ehkä Ruisrockillekin
tulevaisuuden vara parempi

Kokoontuuko rokkikansa Ruissaloon myös ensi kesänä? Alallaan maan vanhimman festivaalin tulevaisuus on pian ratkaisuvaiheessa.
Kokoontuuko rokkikansa Ruissaloon myös ensi kesänä? Alallaan maan vanhimman festivaalin tulevaisuus on pian ratkaisuvaiheessa.

Viime kesänä 30 vuotta täyttänyt Ruisrock on Suomen vanhin ja tunnetuin musiikkitapahtuma lajissaan. Lähipäivät näyttävät, jatkuuko traditio myös ensi kesänä.

Turun kaupunginhallitus antoi viime maanantaina tuotantopäällikkö Rainer Koskelle viikon aikaa tehdä esitys rokkijuhlan ohjelmasta ja organisoinnista. Sen pohjalta hallituksen on määrä päättää, kuinka asiassa edetään.

Koski on Ruisrock-kuvioissa tuttu nimi. Hän ehti olla kaksi vuosikymmentä mukana järjestelyissä, joista tavan mukaan vastasi Turun musiikkijuhlasäätiö. Sateisena juhlavuosikesänään festivaali upposi kuitenkin niin syvälle tappion suohon, etteivät säätiön rahkeet enää riittäneet.

Kolmen miljoonan markan miinustulokseen ja vielä suurempiin vanhoihin velkoihin suivaantunut kaupunki päätti panna koko musiikkijuhlat uuteen tarkasteluun. Taloudellisesti ja taiteellisesti vaativampi klassinen puolisko jätettiin säätiön hoteisiin. Rokkiosuudelle lähdettiin etsimään organisoijaa yksityisiltä markkinoilta.

Kilpailutuksen tuloksena Ruisrockin ensi kesän järjestelyt sai joulun edellä Welldone-niminen yritysryhmittymä. Vain muutamia viikkoja myöhemmin se ilmoitti kuitenkin vetäytyvänsä leikistä.

Yllättävä perääntyminen antoi jälkiviisauden pontta epäilyille, joita oli alkujaankin esitetty Welldonen kokoonpanosta. Konsortion yrityksillä on järjestelykytkentöjä sekä Seinäjoen Provinssirockiin että Raumanmeren juhannukseen, joiden molempien on sanottu kilpailevan turkulaisfestarin kanssa samasta yleisöstä.

Welldonen edustajat ovat puolestaan antaneet ymmärtää, että sopimusneuvottelut kaupungin kanssa takkuilivat ja kestivät liian pitkään. Kaupungin hankkeeseen sitoutuminen ei ollut myöskään riittävän aktiivista. Mene ja tiedä.

Toimeksiannon kariutuminen oli joka tapauksessa nolo takaisku Turun kaupunginhallitukselle, joka oli uljaine suunnitelmineen yhtäkkiä täysin tyhjän päällä. Päättäjien ei auttanut muu kuin kääntyä lakki kourassa kerran jo hylkäämänsä musiikkijuhlasäätiön ja tuotantopäällikkö Kosken puoleen.

Ruisrockin ohjelmasisältöä miettivä Koski on aikataulullisesti erittäin vaikean ellei mahdottoman tehtävän edessä. Huippuartistien pestaaminen näin lyhyellä varoitusajalla vaatii vahvaa ammattitaitoa, hyviä kontakteja ja jopa hyvää tuuria.

Tilanteesta säätiön kanssa neuvotellut apulaiskaupunginjohtaja Kaija Hartiala on varmaan oikeassa korostaessaan, ettei Ruisrockissa voida nyt lähteä samalta taloudelliselta pohjalta kuin aikaisempina vuosina. Tällä kerralla on tyydyttävä vaatimattomampaan esiintyjätarjontaan, jotta myös tapahtuman tappioriski pysyy kohtuuden rajoissa.

Hartialan mukaan kaupunginhallitus varaa itselleen oikeuden tarpeen vaatiessa myös hylätä säätiön esityksen, joka ei sitä sido. Herää vain kysymys, mikä olisi vaihtoehto. Ainakaan avoimilta markkinoilta ei löydy yrittäjää, joka tässä kiireessä ottaisi järjestelyt hoitaakseen.

Kaupungin johdossa näyttää vallitsevan yksimielisyys siitä, ettei Ruisrockin perinnettä saa päästää katkeamaan. Se on epäilemättä oikea linja, mutta ei vielä riitä. Jos festivaalin tulevaisuus halutaan turvata, senkin järjestelyssä säätiöpohjainen malli olisi vara parempi. Mukaan sopisi ottaa kaupungin lisäksi, alan yrittäjiä ja muita intressitahoja.