Suomi 1950 -kolumni/Veli Junttila
Göteborgin ammattikoulu käyttöön

Turun Parkinmäen rinteeseen rakennettava Göteborgin ammattikoulu valmistui osittain käyttöön elokuussa 1950. Koulu sai nimensä Göteborgin kummikaupungin antamasta rakentamisavustuksesta. Virallisesti koulu oli Turun kaupungin ammattioppilaitos.

Oppilaat muuttivat Nummen kansakoulusta ja taloon sijoittui myös Turun kauppakoulu. Opettajien määrä miltei kaksinkertaistui 48:aan. Ensimmäiselle luokalle haki 570 oppilasta ja pääsi 420.

Sotakorvauskauden ja teollisuuden rakennemuutosajan tarpeiden mukaisesti koulu panosti metalliin. Laajeneva metalliosasto sisälsi viilaamon, koneistusosaston, auto- ja moottoriosaston, valimon, pelti- ja levyosaston, pajan ja hitsaamon, hienomekaanisen, sähkötyö-, sekä radio-osaston. Poikien osastoilla oli paljon Göteborgista saatuja työkoneita.

Metallin ohella poikia koulutettiin huonekalu- ja mallipuusepän osastoilla.

Tytöillä oli ompelu- ja leikkuuluokkia, joille otettiin myös tilaustöitä. Kotitalouspuolella oli ravintola, keittäjäkurssi, leipomo, kodinhoitoluokka sekä pesula.

Koulun yhteyteen oli rakenteilla myös suuri juhlasaliosa, joka valmistui 1952, ja sitä sanotaan myös Turun konserttitaloksi.

Valtakunnassa vallitsi vaikea betonipula kesällä 1950, mutta kansallisomaisuuden korjaamista se ei tuntunut haittaavan. Elokuussa kerrottiin TS:ssa, että Turun linnan entisöinti on betonitöiden osalta miltei suoritettu.

Turun linnan korjaus piti aloitettaman jo 1940, mutta sota tuli väliin ja työt voitiin aloittaa 1945, Linnathan ovat kautta historian olleet puolustuslaitoksia, joita sota kohtelee pahoin, Niinpä rapistunut Turun linna vaurioituikin pahasti jatkosodan pommituksissa.

Kun välipohjat oli pääosin saatu valetuiksi, linnan missään osassa ei ollut enää sortumisvaaraa. Myös vesivahingot alkoivat rajoittua.

Outokumpu Oy oli lahjoittanut 700 kuparilevyä, joilla saadaan katetuksi itänen torni. Toinen torni oli jo katettu Ruotsista saaduilla kuparilevyillä.

Siipirakennusten betonikattojen kattamiseen oli alulla keräys, jolla toivottiin saatavan 6 500 levyä.

Museoihmisten tavoitteena oli saada linna olympiakesään 1952 mennessä siihen kuntoon, että sitä voidaan esitellä yleisölle.

Rakenteilla oleva juhlahuoneisto oli jo luvattu Turun kaupungin käyttöön. Sen muodostavat kuninkaan ja kuningattaren salit, joiden yhteispituus on 80 metriä. Myös linnan 1700-luvulta peräisin oleva kirkko kunnostetaan.

Korjaustyöitä johtavan ylijohtaja Martti Välikankaan mukaan Turun linnan korjaus on alallaan Pohjoismaiden toiseksi suurin operaatio. Suurempi on vain Trondheimin tuomiokirkon korjaustyö.

A-oluen vakinainen valmistus luvattiin aloittaa loppukesällä 1950. Tätä painoprosentiltaan 4,3 prosentin olutta oli pantu kokeiluluonteisesti pieni määrä, mutta se loppui pian kesken, siksi valmistus vakinaistuu, kertoi Panimoteollisuusliiton asiamies Pentti Sauramo elokuussa 1950.

Mahtoivatko viranomaiset puuttua peliin, sillä pian panimoliiton ilmoitus leimattiin perättömäksi; toki jouluksi sallittiin valmistaa markkinoille erä vahvaa kaljaa.

Sauramo kertoi III veroluokan oluen kulutuksen kaksinkertaistuneen vuodessa 11,6 miljoonaan litraan.

Rapakaljaa eli I veroluokan olutta oli juotu lähes 34 miljoonaa litraa. Talouskaljan käyttö oli huomattavasti laskenut.

Coca Colan sanotaan tulleen Suomen markkinoille Helsingin kesäolympialaisten 1952 aikana. Kesän 1950 tilastoissa puhutaan Cola-juomasta. Colasta ei uskota tulevan kansan mielijuomaa - kuten alussa näytti - sillä sitä kulutettiin vain saman verran kuin simaa ja keinomehuja yhteensä, totesi viranomainen.

Sauramon mukaan kansa oli siirtymässä esanssijuomista ekstraktijuomiin. Omenasiideri, joka oli uusi luonnontuote, oli suosittua. Samoin ensi kertaa sodan jälkeen kunnon aineista valmistettu Pommac,

Juomien kulutus oli suorassa suhteessa kuivaan ja kuumaan kesään, joka Turussa oli johtava Aurajoesta otettavan käyttöveden säännöstellynkin.

Panimoteollisuus valitti tuolloin mallas- ja virvoitusjuomien korkeaa valmisteveroa. Toinen huolenaihe oli korkkipula; korkkia käytettiin kruunukorkkien ja alumiinikorkkien tiivisteiden valmistamiseen. Myös hunajan puute vaikeutti virvoitusjuomien tekemistä.
Kirjoittaja Veli Junttila on Turun Sanomien toimittaja.