Pääkirjoitus 25.8. 2000:
Unionin ja Finnlinesin sopimus
luo uskoa Suomen merenkulkuun

Finnlinesin Oihonna oli toinen niistä aluksista, joista kiista ulkomaisen merityövoiman käytöstä sai alkunsa.
Finnlinesin Oihonna oli toinen niistä aluksista, joista kiista ulkomaisen merityövoiman käytöstä sai alkunsa.

Merimies-unionin ja Finnlines-varustamon kädenvääntö ulkomaalaisen työvoiman palkkaamisesta suomalaisille aluksille ratkesi ehkä yllättävänkin helposti. Valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen johdolla syntyneen määräaikaisen sopimuksen mukaan Finnlines voi jatkossa käyttää viidellä laivallaan ulkomaisia merimiehiä, mutta näiden palkkoja on korotettava.

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että kahden kuukauden työskentelyn jälkeen ulkomaiset työntekijät saavat kuukauden vapaan kun taas suomalaisille kuukauden työ tuottaa kuukauden vapaan.

Unioni ja varustamo joutuivat vastakkain, kun Finnlines palkkasi kahdelle laivalleen puolalaisen miehistön. Pari viikkoa sitten Merimies-unioni julisti alukset saartoon, joten niitä ei lastattu eikä purettu Suomessa. Merimies-unionin mielestä varustamo oli toiminut laittomasti, koska puolalainen miehistö ei ollut unionin hyväksymän sopimuksen piirissä. Varustamon kannan mukaan sopimukset olivat kunnossa ja saarto laiton.

Kiistalla oli suuri yleinen merkitys, koska se liittyy Suomen kustannuspaineissa kamppailevan merenkulun tulevaisuuteen ja siten muun muassa maamme kriisiajan huoltovarmuuden säilymiseen. Varustamot ovat jo siirtäneet suuren osan laivoistaan vieraiden lippujen alle, koska näin ne säästävät palkka- ja muissa kustannuksissa.

Suomen merenkulun tulevaisuudelle luotiin pohjaa, kun hallitus kesällä hyväksyi 130 miljoonan markan arvoisen tukipaketin. Tähän sisältyy mahdollisuus vaihtaa yritysvero tonnistoveroksi sekä työnantajan sosiaaliturvamaksujen palauttaminen varustamoille. Avoimeksi jäi kuitenkin kysymys ulkomaisen työvoiman palkkaamisesta suomalaisaluksille, millä varustamot pystyisivät toteuttamaan hallituksen niiltä edellyttämiä kustannussäästöjä.

Muissa EU-maissa, Ruotsi ja Saksa mukaan lukien, sekamiehistöjen käyttö on ollut mahdollista jo pitkään, mikä on antanut niille kilpailuedun. Meillä Merimies-unionin tiukka kanta on estänyt pääsyn samalle lähtöviivalle kilpailijamaiden kanssa.

Tuore sopimus osoittaa kuitenkin, että molemmilla kiistan osapuolilla on todellista halua varmistaa suomalaisen merenkulun tulevaisuus. Finnlinesin toimitusjohtajan Antti Lagerroosin mukaan sopimus antaa erinomaiset mahdollisuudet jatkaa suomalaisen kauppamerenkulun eurooppalaistamista.

Vaikka nyt tehty sopimus heikentääkin suomalaisten merimiesten työehtoja muutamalla laivalla se kuitenkin pitkällä tähtäyksellä takaa, että merityöpaikkoja ylipäätään löytyy suomalaisille. Sopimusta voi hyvällä syyllä kutsua järjen voitoksi.