Pääkirjoitus 23.8.2000
Kuntalaiset eivät jaksa innostua
osallistumisesta päätöksentekoon

Verrattuna edellisiin kunnallisvaaleihin äänestäjät vaativat nyt osaavampia ehdokkaita.
Verrattuna edellisiin kunnallisvaaleihin äänestäjät vaativat nyt osaavampia ehdokkaita.

Kuntien päättäjille ei kovin usein ruusuja jaella ja kunnalliset palvelutkin tuntuvat saavan osakseen enemmän kritiikkiä kuin kiitosta. Tuore tutkimus kertoo, että itse asiassa kansa suhtautuu kunnallishallintoon paljon positiivisemmin kuin lehtien yleisönosastokirjoituksista saattaisi päätellä.

Lisäpaineita Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisema tutkimus kuitenkin valtuustopaikkaa syksyn kunnallisvaaleissa havitteleville kasaa. Valtuutetuilta vaaditaan entistä enemmän osaamista. Kuntalaiset odottavat edustajiltaan myös parempaa ympäristötietoisuutta sekä suurempaa intoa kehittää sosiaalista tasa-arvoisuutta.

Ilmeisestikin taloudellisen tilanteen paraneminen on ollut syynä siihen, että kunnilta vaaditaan myös entistä enemmän ja parempia palveluja. Hyvä valtuutettu onkin tutkimuksen mukaan sellainen, joka vastustaa palveluiden heikentämistä. Palveluista halutaan nyt pitää kiinni silläkin uhalla, että se nostaisi veroja. Tätä mieltä on kaksi kolmannesta vastaajista.

Tulosten perusteella näyttää siltä, että vastaajat yhdistävät palveluiden heikkenemisen ja yksityistämisen toisiinsa. Kunnallisten palveluiden yksityistämistä vastusti 59 prosenttia kyselyyn osallistuneista. Edellisenä kunnallisvaalivuotena yksityistäminen oli selvästi suositumpaa. Markkinahenkisyys ei siis tunnu olevan erityisen hyvä avu kunnallisvaaliehdokkaalle.

Vaikka kunnallisiin päättäjiin ja palveluihin kohdistetaankin yhä lisääntyviä vaatimuksia, ei tämä merkitse, etteikö kuntien toimintaan oltaisi varsin tyytyväisiä tälläkin hetkellä. Haastatelluista 84 prosenttia pitää kunnan palveluja monipuolisina ja laadukkaina. Neljä viidestä pitää kunnallishallintoa tehokkaana ja toimivana.

Tätä taustaa vasten tuntuukin oudolta, että vain hyvin harva haluaa itse olla mukana kunnallisessa päätöksenteossa. Ainoastaan noin kolme prosenttia haastatelluista lähtisi valtuustoehdokkaaksi erittäin mielellään. Käytännössä tämä on näkynyt siinä, että puolueilla on ollut vaikeuksia löytää kunnallisvaaliehdokkaita.

Suunta on huolestuttava, koska kysymys on meidän kaikkien yhteisten asioidemme hoitamisesta. Tämän vuoksi olisi toivottavaa, että kunnallisvaaleissa olisi tarjolla riittävä määrä päteviä ja kyvykkäitä henkilöitä, joista olisi mahdollisuus valita. Näin ei nyt välttämättä ole. Toivottavasti tutkimuksessa esiin tullut ihmisten myönteinen suhtautuminen kunnalliseen toimintaan rohkaisee mukaan uusia voimia.