Pääkirjoitus 19.8. 2000
Demokraattien puoluekokous
yritti luoda Gorelle uutta imagoa

Al Goren ja Joseph Liebermanin hyväksyttyä muodollisestikin presidentti- ja varapresidenttiehdokkuutensa demokraattien puoluekokouksessa asetelmat marraskuun vaaleja varten on lyöty lukkoon. Al Gorella ja republikaanien ehdokkaalla George W. Bushilla on nyt vajaat kolme kuukautta aikaa vakuuttaa äänestäjät omista johtajanominaisuuksistaan. Loppurutistuksesta tulee kaikesta päätellen tasaväkinen ja näännyttävä kilpajuoksu.

Altavastaajaksi jäänyt Gore yritti hakea ratkaisevaa potkua oman kampanjansa vauhdittamiseksi torstaina päättyneestä Los Angelesin puoluekokouksesta, joka tarjosi hänelle erinomaiset puitteet kohentaa vaisua imagoaan.

Amerikkalaisille on kiteytynyt kuva Goresta ikävystyttävänä ja jäykkänä miehenä, jonka puhelahjoissa ei ole kehumista. Tämän kuvan upoksiin ampumiseksi kokoussalin puhujalavalle marssitettiin niin Goren tytär ja vaimo kuin mustaihoinen opiskelutoverikin, jotka kaikki todistivat, kuinka inhimillinen ja mukava mies demokraattien presidenttiehdokas todellisuudessa on.

Puoluekokous huipentui Goren linjapuheeseen, jossa hän pyrki tekemään eroa omiensa ja Bushin tavoitteiden välille sekä ottamaan etäisyyttä nykyiseen esimieheensä presidentti Bill Clintoniin.

Puheessaan Gore lupasi ajaa ennen kaikkea työtätekevien etuja. Republikaanit hän leimasi rikkaiden ja vahvojen puolueeksi. Gore lupasi amerikkalaisille vaurautta ja edistystä, jos hänet valitaan. Demokraattien perinteisten arvojen mukaisesti hän painotti sosiaalista puolta kuten potilaiden oikeuksien puolustamista ja sosiaaliturvan kehittämistä.

Korkealla Goren ohjelmassa ovat myös ympäristöasiat sekä koulutuksen kehittäminen. Sen sijaan ulkopolitiikka, joka on keskeisellä sijalla Yhdysvaltain presidentin päivittäisessä työssä, jäi huomiota herättävän vähälle käsittelylle - vain muutaman lauseen varaan. Gorea on pidetty ulkopolitiikan alueella Bushia vahvempana. Demokraattien ehdokas näyttää luottavan siihen, että äänestäjät tuntevat hänen taitonsa.

Ylimielisyyteen ei Gorella kuitenkaan pitäisi olla varaa, sillä hänen suosiolukunsa ovat viime päivinä laahanneet kymmenisen prosenttiyksikköä Bushin lukemien jäljessä. Ellei puoluekokouksen tuoma julkisuus nyt nosta Goren gallup-lukemia selvästi, on demokraattien presidentinvaalikampanja vaikeuksissa.

Tässä tilanteessa tieto Clintonin seksiskandaalin pomppaamisesta uudelleen julkisuuteen on ylimääräinen painolasti, joka saattaa koitua kohtalokkaaksi Goren kampanjalle.