Pääkirjoitus 18.8. 2000
Hidastelu ydinsukellusveneen
pelastustoimissa hämmästyttää

Ydinsukellusveneen hylkyyn jääneiden sotilaiden omaiset kysyvät, kenen oli syy, että pelastustoimet viivästyivät.
Ydinsukellusveneen hylkyyn jääneiden sotilaiden omaiset kysyvät, kenen oli syy, että pelastustoimet viivästyivät.

Mahdollisuudet Barentsinmeren pohjassa makaavan ydinsukellusvene Kurskin miehistön pelastamiseksi pienenevät päivä päivältä ja tunti tunnilta. On täysin ymmärrettävää, että sääolosuhteet onnettomuusalueella sekä paikalliset voimakkaat merivirrat ovat vaikeuttaneet venäläisten omia pelastusyrityksiä.

Venäläissukellusveneen onnettomuuteen ja pelastustoimiin liittyy kuitenkin runsaasti piirteitä, jotka asettavat Venäjän laivaston ja pelastusviranomaiset outoon valoon.

Onnettomuuteen liittyvä tiedottaminen on ollut koko ajan puutteellista, ristiriitaista ja jopa harhaanjohtavaa. Ensinnäkään Venäjä ei tiettävästi ilmoittanut turmasta Norjalle, vaikka maiden välinen sopimus olisi niin edellyttänyt. Uppoamispäiväksi kerrottiin sunnuntai, vaikka onnettomuus tapahtui lauantaina. Laivasto on niin ikään antanut täysin ristiriitaista tietoa siitä, onko hylystä kuulunut elonmerkkejä vai ei, tiedot onnettomuuden syystä ovat vaihdelleet riippuen kuka niitä on kommentoinut. Myös alukseen jääneiden lukumäärää korotettiin kahdella ilman mitää selityksiä ja niin edelleen.

Venäjän laivasto on ilmoittanut, että aluksen ydinreaktorit on pysäytetty ja että ne ovat hallinnassa. On myös kerrottu, että aluksessa ei ole ydinaseita. Väistämättä herää kuitenkin kysymys, kuinka paljon näihin väitteisiin voi luottaa, kun niin moni julkisuuteen annettu tieto on osoittautunut vääräksi eikä alukseen ole ollut yhteyttä onnettomuuden jälkeen.

Väärien tietojen syöttäminen voi liittyä sotasalaisuuksien varjelemiseen, mutta se saattaa kuvastaa myös sekasortoa, johon ennen niin mahtava laivasto on vajonnut.

Hämmästyttävää on myös päättämättömyys, joka on hidastanut pelastustöitä. Laivaston johdossa esitettiin jo varhaisessa vaiheessa mielipiteitä siitä, että pelastustoimiin pyydettäisiin ulkomaista apua, jota oli tarjottu. Asiasta ei kuitenkaan uskallettu tehdä päätöstä, koska ulkomaisen avun käyttämisen pelättiin johtavan laivaston maineen menettämiseen ja poliittiseen katastrofiin.

Ainoa, joka päätöksen saattoi tehdä oli presidentti Vladimir Putin, joka vasta keskiviikkona eli neljä päivää onnettomuuden jälkeen puuttui asiaan. Putinin tehtyä myönteisen ratkaisun norjalaiset ja britit yrittävät ehtiä pelastuskalustoineen paikalle ennen kuin on liian myöhäistä. Monien asiantuntijoiden mukaan pahoin vahingoittuneen sukellusveneen hylyssä ei voi kukaan olla enää hengissä.

Loukkuun jääneiden merisotilaiden osalta draama saattaa siten olla jo ohi. On kuitenkin varma, että maissa Kurskin murhenäytelmä tulee jatkumaan, kun syyllisiä etsitään. Siinä myrskyssä saattaa presidentti Putinkin saada osansa pärskeistä.