Pääkirjoitus 8.8.2000
Tilastot murentavat myyttiä
eläkeläisten huonosta tulotasosta

Tilastojen mukaan eläkeläisillä menee taloudellisesti hyvin.
Tilastojen mukaan eläkeläisillä menee taloudellisesti hyvin.

Eläkeläisjärjestöt ovat usein olleet kärkkäästi arvostelemassa eläketurvaan liittyviä ratkaisuja ja korostamassa eläkeläisten jatkuvasti heikkenevää asemaa. Tällä tavalla on luotu myyttiä siitä, miten Suomen eläkeläisillä menee huonosti samalla, kun talous pyörii täysillä kierroksilla ja rahat katoavat työssäkäyvien taskuihin.

Myytit eivät kuitenkaan kestä systemaattista numerotietoa, vaan murtuvat. Näin näyttää käyvän myös käsitykselle eläkeläisten kurjistumisesta. Tilastokeskuksen tuoreet tulonjakotilastot kertovat, että itse asiassa eläkeläisillä menee taloudellisesti hyvin, jopa paremmin kuin koskaan aikaisemmin.

Ja parannusta on luvassa edelleen. Ensi vuoden budjetti tuo lisätuloa myös eläkeläisten kukkaroihin. Tietysti sillä edellytyksellä, että valtiovarainministeriön veronkevennykset hyväksytään. Budjettiehdotuksen mukaan yhä suurempi eläkeläisten joukko vapautuisi kokonaan valtionveron maksamisesta. Jo tällä hetkellä noin puolet eläkeläistä ei joudu maksamaan valtionveroa.

Valtionverokynnyksen alapuolelle jäävä pienituloisten eläkeläisten joukko taas hyötyy siten, että sairausvakuutusmaksu alenee ja kansaneläkkeisiin on tulossa tasokorotus.

On täysin ymmärrettävää, että eläkeläiset ovat tunteneet tulleensa syrjityiksi. Eläketurvaan kajottiin 1990-luvulla moneen kertaan. Näin tapahtui, kun vuosikymmenen puolivälissä siirryttiin taitettuun indeksiin. Eläketurvaa kavensivat myös niin sanottu tulevan ajan karttuman leikkaaminen, kansaneläkkeen pohjaosan poistaminen, julkisen sektorin eläkeiän nostaminen sekä työeläkkeen laskentatavan muutos.

Kaikista näistä leikkauksista huolimatta eläkeläisen tulot nousivat viime vuosikymmenellä. Tämä johtuu siitä, että eläkeläisillä on takanaan entistä enemmän työvuosia sekä parempi palkka kuin edellisellä sukupolvella. Tästä on seurannut eläkkeiden nouseminen jopa palkansaajien tulotasoa nopeammin aina 1960-luvulta lähtien.

On kuitenkin muistettava, että kaikki edellä sanottu koskee "keskimääräistä eläkeläistä", jonka eläke on tänä vuonna noin 5 600 markkaa vuodessa. Suuri osa Suomen runsaasta miljoonasta eläkeläisestä joutuu kuitenkin selviämään paljon pienemmällä rahasummalla. Tulevassa budjetissa kuilu hyvä- ja huonotuloisten eläkeläisten välillä syvenee entisestään Veronmaksajain keskusliiton laskelmien mukaan. Tilasto kätkee helposti sen, että kaikilla eläkeläisillä ei mene taloudellisesti lainkaan hyvin. Tälle joukolle Pelastusarmeijan ruokakassi on tervetullut jatke pienelle eläkkeelle.