Pohjois-Korean pakkoliennytys
tuskin murskautuu esteisiin

Maailman sitkeimmällä konfliktialueella ja raskaimmin aseistetulla rajalla Pohjois- ja Etelä-Korean välissä on viime aikoina tapahtunut liennytystä, joka pohjoisen osalta on pakon sanelemaa. Pohjois-Korean talous on raunioina, ja maan 22-miljoonaisen väestön hengissä pysymiseen tarvitaan ulkomaista ruoka-apua. Pitkään Pohjois-Korea pystyi aiemman johtajansa Kim Il Sungin ja nykyisen Kim Jong Ilin käskemänä vastustamaan suljetun maan avautumista, mutta diktatuurissakin raja näyttää tulevan joskus vastaan.

Liennytysprosessi alkoi toden teolla pari viikkoa sitten Etelä- ja Pohjois-Koreoiden menestyksekkäällä johtajatapaamisella pohjoisen pääkaupungissa Pjongjangissa. Sitä ennenkin Pohjois-Korea osoitti jo merkkejä avautumisesta. Viime kuukausien aikana se on solminut diplomaattisuhteet Australian ja Italian kanssa sekä ilmoittanut halustaan vastaavaan tekoon Japanin suuntaan.

Yksinäisen ja kurjan on tehtävä avauksia selvitäkseen.

Sunnuntaina tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Korean sota alkoi. Rauhan solmimiseen olisi siten jo korkea aika, mutta paljon on vielä tehtävä ennen sitä.

Pohjois-Korean johdon selvin tavoite on säilyttää oma valtansa. Liennytykseen se suostui vain maan sisäisen kurjuuden takia ja suurimman tukijansa Kiinan ohjaamana. Diktatuuria johtavan Kim Jong Ilin uusi, huippukokousta varten luotu valoisa imagokaan ei vakuuta sisäisestä tarpeesta. Sanat eivät diktatuurissa todista mitään, joten tilaisuuden tullen Pohjois-Korea voisi vielä pysäyttää liennytysprosessin ja kääntyä uudelleen sisäänpäin.

Mutta uusi käännös ei vaikuta todennäköiseltä. Suurvaltapolitiikka jyrää Pohjois-Korean yli.

Yhdysvallat pohtii edelleen, ryhtyykö se rakentamaan rajoitettua kansallista ohjustentorjuntajärjestelmäänsä. Sen tarpeellisuutta maa on perustellut mm. Pohjois-Korean ohjusohjelmalla. Sekä Kiina että Venäjä puolestaan vastustavat ankarasti Yhdysvaltain suunnittelemaa uutuutta. Tässä asiassa ne ovat samalla linjalla, vaikka niiden keskinäinen kamppailu vaikutusvallasta Itä-Aasiassa onkin viime aikoina selvästi kasvanut.

Kun kolmen suurvallan yhteinen intressi - tosin vastakkaistenkin syiden takia - on vähentää Pohjois-Korean aseiden uhkaa, Kim Jong Ilin kaartin on taivuttava. Liennytys jatkuu.

Koreoiden yhdistymistä sen sijaan saataneen odottaa pitkään. Suurvalloilla on siinäkin pelättävää. Kunkin kauhukuviin kuuluu sellainen yhdistynyt Korea, joka olisi liitossa jonkin muun suurvallan kanssa. Ongelma on tuttu ajalta ennen Saksan yhdistymistä.