Pääkirjoitus 21.6. 2000:
Boikottiin kyllästynyt Itävalta
jarruttaa EU:n verouudistusta

Neljäntoista EU-valtion helmikuussa tekemä päätös "kahdenkeskisten suhteiden supistamisesta" Itävallan kanssa on saanut alppimaan ensi kertaa näpäyttämään rankaisijoitaan konkreettisesti takaisin. Itävalta otti Feiran huippukokouksessa tinkimättömän kielteisen kannan korkotulojen verotusta koskevaan uudistukseen ja esti näin hankkeen etenemisen.

Verotuksen harmonisoiminen on Euroopan unionille tärkeä, mutta kovin vitkaan edistyvä tavoite. Taloudellisen integraation ja vapaan kilpailun kannalta ei ole suotavaa, että verotuksen taso ja käytännöt vaihtelevat jäsenmaasta toiseen. Niiden yhdenmukaistaminen on vain helpommin sanottu kuin tehty.

Talletusten verotuskohtelun yhtenäistämistä yritettiin jo viime joulun edellä EU:n Helsingin huippukokouksessa. Tuolloin hanke kaatui lähinnä Lontoon eurobondikauppoja varjelevan Britannian penseyteen. Nyt Santa Maria da Feirassa sopua yritettiin turhaan ensin valtionvarainministerien voimien ja sen jälkeen valtionpäämiesten pöydässä.

Puheenjohtaja Portugali esitti ratkaisumallia, jonka mukaan ulkomaisilta pankkitileiltä nostettuja korkotuloja verotettaisiin henkilön kotimaassa. Tämä edellyttää, että EU-maat sitoutuvat antamaan tilien haltijoista tietoja toinen toisilleen.

Luxemburg torjui aluksi Portugalin esityksen pankkisalaisuuteen vedoten, mutta taipui kompromissiin, joka takaisi uudistukselle useiden vuosien siirtymäkauden. Itävalta sitä vastoin vaati loppuun mallia, jossa EU-maat perisivät ulkomaisista talletuksista vähintään 20 prosentin lähdeveron.

Riita korkoverotuksen harmonisoinnista on EU:lle hankala sekä poliittisesti että taloudellisesti. Toisille jäsenmaille esitetyt ratkaisumallit tietäisivät säännösten ja verotuksen kiristymistä, toisille, kuten Suomelle, niiden höllentymistä. Koko unionia ja euroaluetta huolettaa mahdollisuus, että yhtenäistäminen karkottaa suursijoittajat Euroopasta muille mantereille.

Vaikka Itävalta ei suoranaisesti yrittänyt käydä kauppaa saati kiristää veropaketilla kumppaneitaan, manööverillään se selkeästi viestitti, että EU:n päätöksentekoa voidaan vastaisuudessa ryhtyä jarruttamaan, jos pakotteet aina vain jatkuvat.

Paineet boikotin purkamiseen ovat EU:n sisällä koko ajan lisääntyneet. Jotakin tunteiden ja asenteiden lientymisestä kertoi myös tapa, jolla Itävallan edustajat otettiin Feirassa vastaan. Yksi pakotteiden alkujaan vahvimmista kannattajista, Ranskan presidentti Jacques Chirac kätteli Itävallan ulkoministeri Benita Ferrero-Waldneria gallialaisen kohteliaasti ja Portugalin ulkoministeri heltyi antamaan tälle jopa poskisuudelman.

Presidentti Tarja Halosen kokouspaikalla antamista lausunnoista voi päätellä, että tuskin Suomellakaan on suuremmin Itävallan pannasta päästämistä vastaan.