Pääkirjoitus 10.6.2000
Pääministeriä jahtaava keskusta
hakkaa suotta päätään seinään

Presidentti Tarja Halonen ei ottanut torstaina yksiselitteistä kantaa siihen, kuka tekee Suomen mahdolliset jatkopäätökset Itävalta-asiassa.
Presidentti Tarja Halonen ei ottanut torstaina yksiselitteistä kantaa siihen, kuka tekee Suomen mahdolliset jatkopäätökset Itävalta-asiassa.

Keskustan yritys saada muut puolueet mukaan vaatimaan lisäselvityksiä Itävalta-boikotista ja ulkopolitiikan päätöksenteosta epäonnistuivat pahoin. Eduskuntaryhmistä neljä kieltäytyi neuvottelukutsusta kokonaan, eivätkä muutkaan hankkeesta juuri innostuneet.

Kepun manööveri oli tarkoitushakuisuudessaan liian läpinäkyvä, jotta se olisi herättänyt edes opposition riveissä kunnollista vastakaikua. Jälkipeli asiassa, josta oikeuskansleri on antanut juridisesti vapauttavan päätöksen tulkittiin lähinnä poliittisella haaskalla riehumiseksi.

Pääministeri Paavo Lipponen menetteli moitittavasti päättäessään yksin, presidentin ohi ja ilman kunnollista valmistelua Suomen mukaanmenosta EU-maiden Itävalta-boikottiin. Maan ylimmän laillisuusvalvojan ratkaisun jälkeen asia on kuitenkin oikeudellisesti loppuun käsitelty. Se keskustankin pitäisi realiteettina ymmärtää, eikä hakata päätään suotta seinään.

Keskustelu ulkopoliittisen päätöksenteon menettelytavoista ei sinällään olisi pahitteeksi. Vahinko vain, että kepun irtopisteiden keruuyritys on vienyt siltä ainakin tältä erää edellytykset.

Itävalta-jupakka sattui ajankohtana, jolloin vanha valtiosääntö oli juuri vaihtumassa uuteen. Pääministerin toimintaa normitti vielä hallitusmuoto, jossa presidentin ulkopoliittiset valtaoikeuden olivat huomattavan laajat. Vaikka niitä uudessa perustuslaissa on radikaalisti leikattu, esimerkiksi Suomen kahden välisistä suhteista päättäminen kuuluu yhä presidentille.

Miten uuden perustuslain pykälää käytännössä sovelletaan, on vielä testaamatta. Tulikaste saattaa kuitenkin olla edessä, jos ja kun EU-maat ryhtyvät purkamaan vähemmän onnistuneeksi osoittautuneita Itävallan pakotteita.

Siihen, kuka Itävalta-päätökset Suomen puolelta tällä kertaa tekee, ei ainakaan presidentti Tarja Halonen suostunut ottamaan yksiselitteisesti kantaa. Koko kysymys tuntui torstain tiedotustilaisuudessa olevan hänelle kovin kiusallinen.

Eikö lainkaan ihme. Oltuaan sata päivää tasavallan presidenttinä Halonen on oppinut arvioimaan ulkopoliittista päätöksentekoa uudesta näkökulmasta.

Itävalta-kysymys näytää nyt arvatenkin hivenen toisenlaiselta kuin silloin, kun Halonen oli ulkoministerinä tukemassa Lipposta tämän sooloilussa.