Kolumni Suomi 1950/Veli Junttila
Kansa uskoi pajunvitsaan

Suomen kansa vaikutti epäilyttävän valistuneelta ja järkiuskoiselta, kun Suomen Gallup Oy kysyi sen edustajilta suhtautumista uskomuksiin.

Parhaiten uskomuksista pärjäsi kaivon katsomiseen tarpeellinen pajunvitsa, kummituksiin kansa oli uskonsa menettänyt. Tulosta selittävät paljon omat kokemukset, myös varmaan se, kun tiedustelut tehtiin tuolloin usein kasvokkain. Pienois-Suomi tutkimukseksi sanotussa otoksessa oli mukana 1 500 vastaajaa.

Tärkeässä haastattelutilaisuudessa piti näytellä valistuneempaa kuin olikaan. Niinpä kesäkuun 1. päivänä julkaistun gallupin mukaan muuan eukko oli vastannut kysymykseen kummituksista: "Ei niitä kyllä oo - mutta kyllä minä niitä pelkään".

Mielipidetiedustelun mukaan kummitususko oli jo hyvin vähäistä. Vain joka kymmenes uskoi, naisista 14 prosenttia ja miehistä 7.

Tutkimuksen perusteella huomattiin, että tehdastyöväestö ja kaupunkien pikkuporvaristo oli huomattavasti herkkäuskoisempaa kuin johtavassa asemassa olevat henkisen työn tekijät.

Myös iällä oli vaikutus. Kun 65 tuli täyteen alkoi usko kummituksiin lisääntyä. Viisi prosenttia kansasta - naisia miehiä enemmän - oli myös henkilökohtaisesti tutustunut kummituksiin.

Kysymyksen yksi osa koski uskoa ennustuksiin: Uskotteko että jotkut ihmisen voivat nähdä ja ennustaa tulevia tapahtumia. Vastauksista 40 prosenttia oli kyllä, 53 prosenttia ei ja 7 prosenttia ei osannut vastata.

Naiset uskoivat huomattavasti miehiä vahvemmin ennustajiin, naisilla oli myös enemmän omakohtaisia kokemuksia. Eniten väestöpiireistä ennustajiin uskoi kaupunkien keskiluokan työväestö - hieman yllättäen uskoa oli vähemmän maaseudulla. Iän mukana tämä usko selvästi kasvoi kaikissa ryhmissä.

Kolmas kysymys näytti olevan jo tiedon ei enää uskon asia. "Uskotteko, että pajunvitsalla voi löytää vesisuonen paikan?" Tähän kysymykseen vastasi myönteisesti kaksi kolmannesta vastaajista.

Gallupissa tehtiin johtopäätös, että kirjaviisauden ja sivistyksen määrä vaikuttaa vain vähän tähän asiaan. Samanlaisia vastauksia antoivat maanviljelijät, valimoissa puurtavat tehtaalaiset, kodeissa askartelevat emännät ja konttorissa konetta naputtelevat neitoset. Niukka uskovien enemmistö oli myös johtavassa asemassa toimivien henkisen työn tekijöiden keskuudessa,

Pajunvitsan taikavoimaan uskovista puolella oli omakohtaisia kokemuksia, toinen puoli taas oli "tullut uskoon" kuulemansa perusteella.

Uskoa taikavoimaan vahvisti se, että uskovista miehistä myönteisiä kokemuksia oli peräti 44 prosentilla ja naisilla 31 prosentilla - miehethän kaivoja kaivavat ja naiset vinttaavat niistä vettä.

Tukkilaisten ja tukkilaisromantiikan kulta-aikana järjestettiin myös tukkilaiskisoja. Kesällä 1950 oli kolmet kisat, yhdet tietysti Rovaniemellä, mutta toiset Forssassa Tammelan Saaren kansanpuistossa.

Forssan kisoissa oli mm. suma- ja puomijuoksua, soutukilpailut, sestomista eli tukilla soutua, köydenvetoa, kelusuotukilpailut ja tukkilaisvalaesityskin piti olla, mutta jäi pitämättä, koska kukaan ei uskaltautunut tähän akrobatiaa vaativaan kilpailuun, kertoi Turun Sanomat selostuksessaan.

Kisat olivat nostalgiaa jo aikansa ihmisille. Lehtiselostuksen mukaan niiden mainostus oli ajan hengessä: Prinsessa Armada kauniine Veeroineen.

Luonnollisesti Tapio Rautavaara oli mukana viihdyttämässä yleisöä tukkilaislauluineen ja kitaroineen. Ja hyväksi lopuksi Tapsa, lauluyhtye ja haitaripartio erkaantui lautalla Kuivajärven rannasta. Haikea laulu ja soitto kuului pitkään ja jokaisen säkeistön lopussa kajahti lupaus "Me tulemme taas".

Kisoissa oli noin 6 000 hengen yleisömenestys. Vetovoimaisuudesta kertoo, että mukana olivat Yhdysvaltain ja Englannin lähettiläät, John M. Capott ja Oswald Scott puolisoineen. Ministeri Scott kertoi olevansa maalaispoika ja siksi erityisen kiinnostunut metsästä ja uitosta.

Herraseurueeseen kuuluivat myös ministeri Emil Luukka ja Helsingin kaupunginjohtaja Erik von

Frenckell. Vieraat olivat innostuneita seuratessaan kisoja veneestä, ja he valokuvasivat ahkerasti.
Kirjoittaja on Turun Sanomain toimittaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.