Pääkirjoitus 28.5.2000
Talouskasvusta huolehtiminen
paras keino torjua eläkepommi

Suomalaisia on varoiteltu tulevaisuuden eläkepommista, joka tikittää jo. Uhkasta on syyllistetty erityisesti sodan jälkeen, 1946 - 1950 syntyneitä suuria ikäluokkia. Kun he vuosituhannen toisella vuosikymmenellä alkavat sankoin joukoin jättäytyä työelämästä, aktiiviväestön eläkerasituksen väitetään hyppäävän pilviin.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimuspäällikkö Pekka Parkkinen pitää pommipuheita turhana pelotteluna (HS 24.5.). Hänen mukaansa eläkekulujen riistäytymisestä ei ole vaaraa, kunhan huolehditaan kansantalouden kunnosta ja suorituskyvystä.

Hyvinvointivaltion peruspilareihin kuuluvan eläketurvan kustannuksia on tapana mitata ja kuvata lähinnä kahdella tunnusluvulla, bkt-osuutena tai osuutena palkkasummasta. Molempiin vaikuttaa olennaisesti se, miten ripeää talouskasvua Suomi pystyy ylläpitämään.

Laman synkimpänä vuonna 1993 eläkemenot kipusivat jo yli 14 prosenttiin kansantuotteesta. Nyt liikutaan 11 prosentin tuntumassa.

Kahden prosentin bkt-kasvulla eläkkeiden kansantuoteosuus kipuaisi lama-ajan lukemiin vasta 2024 ja olisi korkeimmillaankin runsaat 15 vuonna 2034. Sen jälkeen osuus alkaisi pysyvämmin laskea. Näin kalkyloi alan virallinen asiantuntija Eläketurvakeskus.

Palkkasummasta lasketun rasituksen ennakoidaan nousevan hieman rivakammin. Kun esimerkiksi työeläkkeiden eläkemaksu on tällä hetkellä 21,5 prosenttia, vuoteen 2050 mennessä se kipuaisi 30:een. Edellyttäen, että talouden kasvu jatkuu kahden prosentin vuosivauhdilla.

Maksujen nousu riippuu paitsi kansantalouden vitaalisuudesta myös järjestelmään kerättyjen pääomien hoidosta ja eläkeiän kehityksestä. Mitä tuottoisammin rahastoidut varat sijoitetaan ja mitä myöhemmin työelämästä siirrytään eläkkeelle, sitä pienemmiksi eläkemaksujen korotuspaineet ajan oloon jäävät.

Rahastoilla varaudutaan tulevien eläkkeiden maksuun. Laman hellitettyä ja työttömyyden alentuessa ne ovat alkaneet nopeasti kasvaa. Rahastojen pääomakanta on vuodesta 1994 yli kaksinkertaistunut noin 300 miljardiin markkaan.

Suhdannevaihtelujen tasaamista varten eläkeyhtiöt kokoavat niin sanottua tasausrahastoa. Myös tämä Emu-puskuri on voimistunut laman jälkeen hyvää vauhtia. Tänä vuonna ylimääräisen työeläkevaran odotetaan kohoavan jo 7 miljardiin markkaan eli 2,5 prosenttiin maksettujen palkkojen määrästä.

Vanhan, lakiin kirjatun periaatteen mukaan eläkemarkat pitää sijoittaa tuottavasti, mutta ennen kaikkea turvaavasti. Painopistettä jouduttaneen pikku hiljaa siirtämään vahvemmin edellisen suuntaan. Jo nyt eläkeyhtiöt ovat alkaneet lisätä riskisijoitusten osuutta.

Todellisen eläköitymisiän hilaamisessa ylöspäin riittää Suomessa punnertamista. Mielipidekysely toisensa jälkeen on harmillista kyllä osoittanut, että yhä useampi haluaa eläkkeelle yhä varhemmin.

Yleisen eläkeiän nostaminen kertarysäyksellä ei vaikuta näillä näkyminen poliittisesti realistiselta. Sen sijaan Parkkisen ideaa rajan korottamisesta vaikka kuukausi ja vuosiluokka kerrallaan kannattaisi pohtia.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.