Kolumni Päivän pistot/Aimo Massinen
Kansan(edustajan) puolesta

Kun kansalta kysyy, voiko kansanedustajien palkkioita korottaa 30 prosentilla, sen ylivoimainen enemmistö vastaa, ettei missään tapauksessa!

Jos kansanedustajille tekee saman kysymyksen, vastaus on farisealaisia lukuunottamatta myönteinen. Yllättävää kyllä näin menevät aatokset ristiin, vaikka kansanedustajat ovat nimenomaan kansan edustajia.

Kun minultakin on jo tivattu kantaa kiisteltyyn asiaan, varma vakaumukseni lienee, että olen sekä kansan että sen edustajien puolella. Antakaa kun hieman selitän.

Suomen kansan valtiopäiville valitsema eduskunta käyttää maassa kaikkein tärkeintä valtaa, lainsäädäntövaltaa. Varmasti kaikkien edun mukaista olisi, että eduskuntaan valikoituisi mahdollisimman kyvykkäät henkilöt - jos mahdollista itseämme viisaammat miehet ja naiset - päättämään yhteisistä asioistamme.

Kansanedustajan palkkion tulisi olla niin suuri, että kansan antama luottamustehtävä olisi kiinnostava fiksuille, koulutetuille, ahkerille, arvostetuille ja yhteisestä hyvästä kiinnostuneille kansalaisille. Palkkion pitää taata kansanedustajalle tietty taloudellinen riippumattomuus.

Kun kansanedustajan palkkio on nykyään keskimäärin noin 20 000 mk/kk, se on tehtävän edellyttämään laatuun ja arvostukseen nähden suhteellisen alhainen. Kansanedustajien kansainvälisessä vertailuissa palkkio sijoittuu alakastiin yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.

Lähes verottomat kulukorvaukset ja muut ujutetut edut tosin muuttavat kokonaistilannetta. Ne nostavat heidän käteen jäävät ansionsa huomattavasti yli sen miltä päältä katsoen näyttää.

Silti voidaan kysyä, eikö Suomen kansan edustajille pitäisi maksaa vähintäänkin yhtä paljon palkkiota kuin eduskunnan virkamiehille. Eikö edes puhemiehen tai oppositiojohtajan palkkio saa olla eduskunnan pääsihteerin palkan tasoa?

Kulukorvaus on ongelmallinen asia. Kansanedustajien työn luonne on sellainen, että tuskin kulukorvauksia voidaan kokonaan poistaa. Kaikissa maissa maksetaan kansanedustajille jonkinlaisia kulukorvauksia.

Ainakin Helsingin kakkosasunnon kulut on kohtuullista johonkin mittaan korvata. Toinen merkittävämpi menokohde muodostuu yhteydenpidosta äänestäjiin, mutta niitä kuluja voisi aivan hyvin maksaa menotositteiden ja esimerkiksi ajopäiväkirjojen perusteella. Kansanedustajien avustajat ehtivät kyllä pitää tulon hankkimisesta aiheutuvat kuitit järjestyksessä.

Kun vielä mainitaan postikulut, siinä ne korvattavat menot oikeastaan jo ovatkin.

Jos verottomia kulukorvauksia pudotettaisiin selvästi nykyistä alemmaksi, kansanedustajien varsinaista palkkiota voitaisiin nostaa kaavailtua enemmänkin.

Siinä tapauksessa ei edes 35 000-40 000 markan kuukausipalkkio olisi kohtuuton, sillä kunnon palkasta menee myös melkoinen vero. Kansanedustajatkin kokisivat omakohtaisesti veroprogression ihanuuden.

Hävyttömintä kuitenkin on, että eduskunta aikoo runnoa palkkioremontin läpi pikavauhtia ensi tiistaina, jolloin laki astuisi voimaan jo ensi syksynä. Täytäntöönpanossa pitäisi sentään noudattaa hygieniaa, että se astuisi voimaan vasta seuraavan vaalikauden alusta. Silloin nykyiset kansanedustajat eivät nostaisi omia palkkojaan, vaan äänestäjät voisivat sanoa välissä sanansa.

Hyvin usein iltapäivälehtien villitsemissä yleisönosastoissa esitetään niin ikään, että sadallakin kansanedustajalla tultaisiin hyvin toimeen. Varmaan tultaisiin, mutta se merkitsisi samalla päätöksenteon keskittymistä entistä enemmän etelään. Harvaanasutuilta seuduilta Itä- ja Pohjois-Suomesta valittaisiin silloin vain muutama kansanedustaja.

Demokratialla on hintansa, mutta siitä pitää maksaa ilomielin. Suomen kansalla ei ole varaa aliarvostettuihin ja -palkattuihin kansanedustajiin. Veronmaksajien kokonaisrasituksessa kansanedustajien palkkiot ovat joka tapauksessa kuin itikan pissi Itämeressä.

Raisiolainen kansanedustaja Marjaana Koskinen (sd) on silti ilmoittanut äänestävänsä kansanedustajien palkkionkorotusta vastaan. Eduskunnan "häirikkönä" tunnettu Koskinen sanoo Demarissa, että "tärkeämpää olisi korottaa vaikka kansalaisten toimeentulotukea kuin kansanedustajan omaa palkkaa".

Noin toimii aito populisti. Köyhien ystäviä ei ole liikaa, mutta häveliäisyyssyistä en patista Marjaanaa laskemaan, paljonko toimeentulotuki apua tarvitsevaa kohti kohoaisi kansanedustajien palkankorotuksiin kaavaillulla summalla.
Kirjoittaja on Turun Sanomain päätoimittaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.