Pääkirjoitus 26.5.2000:
Hupeneva rahoitus vaarantaa
korkeakouluopetuksen tason

Turussa tänään huipentuva tohtoripromootio heijastaa sitä valtavaa kehitystä, mikä suomalaisessa korkeakoululaitoksessa on viime vuosikymmeninä tapahtunut niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Turun yliopistossa esimerkiksi suoritetaan nyt tohtorintutkintoja saman verran kuin ylempiä korkeakoulututkintoja neljä vuosikymmentä sitten.

Opetuksen ja tutkimuksen laadusta Turun yliopistossa taas kertoo äskettäin suoritettu kansainvälinen "kuntotutkimus", jonka mukaan yliopisto on hyvässä perus- ja tuloskunnossa. Turun yliopisto on myös omalta osaltaan ollut luomassa pohjaa sille talousihmeelle, jonka tuloksista nyt nautimme.

Tämän kaiken on tehnyt mahdolliseksi se, että koulutukseen ja tutkimukseen on Suomessa löytynyt rahaa. Mutta miten on jatkossa? Tämä on elintärkeä kysymys niin yliopistoille kuin koko kansakunnalle.

Viime kuussa kaduille lähtenyt yliopistoväki muistutti, että yliopistojen perustoiminnan rahoitukseen on viime vuosina revennyt 1,2 miljardin markan vaje. Nyt tuota rahaa odotetaan ensi vuoden budjettiin. Olisi kovin lyhytnäköistä politiikkaa vaarantaa kansainvälisestikin hyvälle tasolle saatu yliopistokoulutuksen taso.

Taistelu niukkenevista taloudellisista resursseita näkyy myös yliopistojen ja vanhojen korkeakoulujen suhtautumisessa ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoihin, joita varsinkin opetusministeri ajaa ponnekkaasti. Yliopistomaailmassa pelätään ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen syövän yliopistojen perus- ja tutkimusrahoitusta. Muun muassa tästä syystä halutaan uudistus ehkä liiankin voimakkaasti tuomita. Tietynlainen kateus voidaan ymmärtää, koska ammattikorkeakoulut ovat jo nyt haukanneet reippaan osuuden yliopistoille ja korkeakouluille suunnatusta rahoituksesta. Tulokset vaan eivät kaikilta osin ole vastanneet mittavia satsauksia.

On selvä, että yliopistoilla ja vajaat kymmenen vuotta sitten perustetuilla ammattikorkeakouluilla on omat roolinsa. Jälkimmäiset suuntautuvat nimen omaan ammatillisen käytännön alueelle kun taas yliopistoissa opetus on teoreettisempaa. Silti myös ammattikorkeakouluissa pitäisi olla jatkomahdollisuus niille, joilla on siihen edellytykset. Heitäkin on. Toisaalta taas yliopistoissa on yhä kasvava joukko jatko-opiskelijoita, jotka pakertavat vuosikausia väitöskirjaa pelkästään, koska eivät ole pystyneet sijoittumaan työelämään.

Ei ole mitään syytä rakentaa vastakkainasettelua yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välille. Kuten monella muullakin alueella yhteistyö olisi tässäkin tapauksessa paras ratkaisu. Yhteisissä projekteissa on käyttöä molempien tietotaidoille. Tämä koituisi koko maan hyväksi.

Uudistuksille pitäisi korkeakoulumaailmassa olla tilaa. Myös yliopistojen pitäisi olla valmiita tarkistamaan toimintatapojaan. Tutkimus ei saa olla itsetarkoitus. Sen on nivellyttävä muun yhteiskunnan ja jatkuvasti kehittyvän tieteen tarpeisiin. Myös jatkokoulutettavat on valittava tätä periaatetta silmälläpitäen. Yliopiston tulee säilyttää traditionsa vapaaseen tutkimukseen, mutta siitä itsestään ei saa tulla traditioidensa vankia.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.