Pääkirjoitus 25.5.2000:
Kulkuväylien kehittäminen on
avain turvalliseen liikenteeseen

Näkyvä valvonta on tehokas keino lisätä liikenneturvallisuutta.
Näkyvä valvonta on tehokas keino lisätä liikenneturvallisuutta.

Liikennekuolemien määrä lähti Suomessa viime vuonna pitkän suotuisan kehityksen jälkeen taas nousuun. Tieliikenteessä kuoli 415 ihmistä, mikä merkitsee 15 uhrin lisäystä edellisvuodesta. Suuntaus näyttää vaarantavan parlamentaarisen liikennekomitean vuonna 1989 asettaman tavoitteen. Pyrkimyksenä on puolittaa kuluvan vuoden loppuun mennessä 11 vuoden takainen 734 liikenteessä kuolleen määrä. Tavoitteen saavuttaminen näyttää sitäkin vaikeammalta, koska poliisin ja tielaitoksen tilastojen mukaan holtittomuus ja ylinopeudet teillä ovat lisääntyneet.

Kaikenlaiset tavoitteet saavuttaa tietty kuolleisuuden taso liikenteessä ovat tietysti keinotekoisia ja mielettömiä. Jokainen liikennekuolema on liikaa. Ruotsissa onkin esimerkiksi tielaitos ottanut jo päämääräksi nollavision eli ei yhtään liikennekuolemaa tai vakavaa loukkaantumista. Valitettavasti tuohon tavoitteeseen pääsy edellyttänee kuitenkin koko moottoriajoneuvoliikenteen kieltämistä, mikä ei ole kovin realistista.

Kaikki järkevät keinot on kuitenkin käytettävä onnettomuusriskien minimoimiseksi. Jokainen meistä voi vaikuttaa omalla liikennekäyttäytymisellään siihen, että uudeksi tavoitteeksi asetettu 250 liikennekuoleman raja vuoteen 2005 mennessä pystytään alittamaan.

Ratkaiseva osuus on myös poliisilla, jolla on menossa Länsi-Suomen poliisiviranomaisten yhteinen valvontaprojekti valtatie kahdeksalla. Valvonta näyttää tuottaneen hyvää tulosta. Vaikka onnettomuuksien määrä ei olekaan tänä vuonna laskenut, on liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä puolittunut.

Tähänastiset havainnot 8-tiellä vahvistavat kuitenkin sen tosiasian, että ylinopeuksilla ajaminen on hämmästyttävän yleistä. Suurin osa kuljettajista syyllistyy ainakin pieneen ylinopeuteen. Kaksikymmentä kilometriä tunnissa yli sallitun ajaminen on kuitenkin jo hyvin harvinaista.

Ylinopeuteen voi olla syynä tietenkin pelkkä holtittomuus, mutta siihen houkuttelee myös tilanne. Jos auto on kunnossa, tie kuiva ja vapaa, ei pieni ylinopeus vaaranna kenenkään turvallisuutta. Kasitien projektin tulokset vahvistavat myös, ettei vauhti sinänsä tapa. Ulosajoja ei suuressakaan nopeudessa kuivalla kelillä sattunut.

Kun haetaan keinoja liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi, ei patenttiratkaisuksi tullut nopeusrajoitusten alentaminen tässä vaiheessa ole välttämättä mielekkäin keino. Liian alhaiset nopeusrajoitukset lisäisivät vain piittaamattomuutta entisestään. Sen sijaan onnettomuuksia voitaisiin valvonnan ohella varmasti vähentää teitä kehittämällä: pientareita leventämällä, kevyen liikenteen väyliä lisäämällä, ohituskaistoja rakentamalla sekä poimimalla riskikuljettajia pois liikenteestä. Tällä alueella on Suomessa vielä paljon tehtävää.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.