Pääkirjoitus maanantaina 22. 5. 2000:
Puola tekee ulkopolitiikassaan
uusia tärkeitä avauksia

Itäisen Keski-Euroopan tärkeimpiin maihin kuuluva Puola tekee alkaneella viikolla merkittäviä ulkopoliittisia avauksia kahdella suunnalla. Tiistaina ulkoministeri Bronislaw Geremek tapaa saksalaisen virkaveljensä Joschka Fischerin Berliinissä; perjantaina on vuorossa Puolan ulkopolitiikan toinen ilmansuunta, kun presidentti Aleksander Kwasniewski kohtaa Varsovassa ukrainalaisen kollegansa Leonid Kutshman.

Berliinin tapaaminen liittyy Puolan EU-tavoitteiden etenemiseen; Ukraina on puolestaan tärkein niistä maista, joita Puola on halunnut tukea länsisuhteiden kehittämisessä. Kiovan ulkopolitiikan linjaukset ovat saaneet viljalti rohkaisua nimenomaan Varsovasta, Prahasta ja Vilnasta. Entisillä neuvostotasavalloilla on itäisen Keski-Euroopan arvioissa oma myönteinen osuutensa maanosamme uudenlaisen todellisuuden muovaamisessa.

Puolan ulkopolitiikan kulmakiviä ovat EU-jäsenyyden tavoittelemisen lisäksi menestyminen sotilasliitto Natossa ja idänsuhteiden jatkuva kehittäminen. Puolalaiset soisivat, että heidän EU-aikataululleen annettaisiin selviä päivämääriä ja että kaikkien nykyisten jäsenmaiden hallitukset päättäisivät asiasta mitä pikimmin. Puola on itse asettanut tavoitteekseen olla unionin jäsen 1. tammikuuta 2003, mutta EU-piireissä Varsovan haavetta pidetään yleisesti liian aikaisena ajankohtana.

Puolalaisten turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden mukaan heidän maataan voidaan pitää eräänlaisena kokeena Naton laajentumiselle. Jos Puola menestyy jäsenenä, Naton on helpompi jatkaa laajentumistaan. Varsovan näkökulmasta ennen kaikkea Baltian maat ja eteläinen naapurivaltio Slovakia olisivat ensimmäisinä vuorossa, kun Nato seuraavan kerran ottaa uusia jäseniä; sen sijaan Ukraina ei näillä näkymin edes tavoittele vastaavaa asemaa.

Naton jäsenyys nähdään Puolassa ensisijaisesti turvallisuuskysymyksenä. Puola halusi turvatakuut; Naton jäsenyys oli tehokkain tapa saada ne. Turvallisuuskysymysten lisäksi jäsenyyteen vaikutti halu päästä asenteiden tasolla pois vanhojen mielikuvien itäryhmästä ja liittyä läntisiin rakenteisiin.

Puolalaiset tarkkailijat kavahtavat Euroopan kartan mustia aukkoja, jotka vaarantavat koko maanosan vakautta ja tasapainoista kehitystä. Erityisesti Valko-Venäjän nykytilanne tekee perustelluksi Minskin arvioimisen mustaksi aukoksi. Puola ei ole lähialueilla ainoa valtio, joka seuraa Valko-Venäjän tilannetta huolestuneena.

Puolan maatalous on useassa yhteydessä mainittu Varsovan jäsenyysneuvottelujen vaikeimmaksi kohdaksi. Pientilavaltaisen maan edustajat ovat toistelleet, ettei Puola halua siirtymäaikoja sopeutuakseen EU:n maatalouspolitiikkaan; selvää kuitenkin on, että hyväksyessään yhteisen eurooppalaisen maatalouspolitiikan vaatimukset Puola haluaa myös päästä nauttimaan sen eduista.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.